Lähiruokaa pilkkimällä

24.02.2017, klo 09:39Kommentteja 0

Lapin vesistöissä pilkittäessä saaliiksi tulee vain ruokakaloja. Olipa koukussa rautu tai hauki, kummastakin voi saada aikaan herkullisen aterian oikeilla valmistusmenetelmillä.

Enontekiön Peltovuomassa asuvalle Veikko Veijolle pilkillä käynti on ollut pikkupojasta saakka tärkeä harrastus. Aikaisemmin rajavartiomestarina toimineen, nykyisen osapäivämetsästäjä-kalastajan ”pihapiiriin” sisältyy maastoja, jotka saattavat sijaita jopa yli sadan kilometrin päässä kotoa.

Pilkkionki kuuluu Veikon matkavarustukseen jo loka-marraskuussa ensimmäisillä riekkoansojen viritysreissuilla, mutta käytännössä miehen ensimmäiset kairaukset kalojen maailmaan tapahtuvat helmikuussa.

– Ennen sitä täällä on yleensä niin kylmää, että on melko haastavaa pitää avanto, siima ja itsensä sulana, Veikko Veijo toteaa. 

Vuoden ensimmäiset pilkkireissut suuntautuvat jokien syviin osiin, kuoppiin, joissa kalat talvehtivat. Saaliiksi tulee silloin pääasiassa taimenta ja harjusta.  Tällöin ei erämaassa vielä näy juuri muita pilkkijöitä, mutta kun kevättalvi etenee ja aurinko alkaa lämmittää, pohjoisen ihmiset lähtevät vapoineen liikkeelle.

– Erityisesti pääsiäisen seutuvilla jäällä kohtaavat sekä nykyiset paikkakuntalaiset että entiset enontekiöläiset, jotka ovat palanneet tutuille pilkkipaikoille lomailemaan. Mukana on niin vanhuksia kuin imeväisiä.

Rautu mielessä, mutta haukikin kelpaa

Kevään edistyessä Veikko Veijon pilkkimatkat pitenevät. Suuntana ovat Norjan rajan lähellä sijaitsevat tunturit, joiden syvissä järvissä asuu pilkkijän unelmasaalis, rautu.

– Sehän se on tavoitteena, vaikka raudun pyydystäminen vaatii aika paljon vaivaa. Palkaksi vaivasta voi saada kuitenkin hienon kokemuksen ja erittäin maukkaan aterian.

Vaikka Veikon silmissä kimaltaakin raudunkiilto, hän ei hyljeksi muita saaliskaloja.

– Myönnän, että en pidä esimerkiksi haukea ihan ykköskalana, mutta en silti väheksy sitä ruokakalana. Kyllä se mukaan lähtee ja ruoaksi käytetään, koska kaikki tuore kala on maukasta. Pääasiassa liikun rautu- ja taimenvesillä, mutta joskus on ihan mukava suunnata lähistölle onkimaan haukea ja ahventa.

Pilkkiminen antaa Veikko Veijolle paljon. Helmikuussa se on yksinäisen erämiehen puuhaa, joka voi nostaa esiin jopa filosofisia ajatuksia. Maalis-huhtikuussa kalareissuilla on mukana sukulaisia ja tuttavia, jolloin pilkkiminen on paljolti myös sosiaalista toimintaa, kun taas loppukeväästä kyseessä on aarrejahti, jonka palkintona voi olla kaukana sijaitsevien tunturijärvien punakylkisiä rautuja.

– Pilkkimisen kautta voi saada myös tietoa siitä, missä ja mitä kannattaa alkaa kalastaa sulan veden aikaan verkoilla, mutta huviahan pilkkiminen on pääasiassa.

Afrojan uusi harrastus  


Bangladeshilainen Afroja Khanam on Rovaniemellä asuva Lapin yliopiston jatko-opiskelija. Kahden Suomessa vietetyn vuoden aikana hän on tutustunut myös pilkkimiseen. Kalaakin on tullut.

– Olen saanut paljon ahvenia, muutaman särjen ja kerran melkein ison hauen, Afroja laskeskelee ja kertoo, että karanneen kalan epäiltiin olevan hauki, koska se reuhtoi koukussa huomattavasti ahventa enemmän katkaisten lopulta siiman.

– Minulle pilkkiminen on pääasiassa ulkoilua ja suomalaisten kavereiden kanssa yhdessäoloa, mutta tietysti tarkoituksenani on pyydystää vielä jonakin päivänä iso hauki.

 

Monta tapaa valmistaa:

Kalapihvit

Veikko Veijon puoliso, Sirpa Seppälä valmistaa ruokaa ammatikseen Enontekiön kunnan ruokapalvelussa.

Työssään hän on viikoittain tekemisissä eri kalalajien kanssa. Lapissa usein vieroksutuista hauesta ja särjestä saadaan herkkua Sirpan reseptillä.

– Periaate on sama kuin jauhelihapihvien valmistuksessa, eli taikinaan tulee kalamassan lisäksi korppujauhoja, kermaa, kananmunia, sipulia sekä suolaa ja pippuria. Tärkein vaihe on kalan fileiden jauhaminen, joka pitää tehdä erityisesti särjen ollessa kyseessä hyvin huolellisesti esimerkiksi lihamyllyllä. Särkeähän ei paljon yleisesti käytetä juuri sen ruotoisuuden vuoksi, mutta mielestäni se on maukkaampi kuin hauki tai ahven. Taikinasta kannattaa tehdä hieman tiiviimpää kuin lihataikinasta. Ja tietysti pihvi paistetaan paistinpannulla runsaassa voissa.

 

Madekeitto

Pohjoislappilainen sanonta ”ilme on kuin olis majekeiton syöny” viittaa ruokalajin herkullisuuteen.

Ilmaisua käytetään henkilöstä, joka vaikuttaa erityisen onnelliselta.  

– Tämän ruoan valmistuksessa saattaa monelle olla vaikein vaihe ruman kalan käsittelyn alkuvalmistelut. Mateen niskan seutuville tehdään nimittäin puukolla viilto kalan ympäri, minkä jälkeen kalan nahka vedetään pois. Sitten made fileoidaan samaan tapaan kuin muutkin kalat. Ruodoista, nahkasta ja päästä keitetään liemipohja, johon siivilöimisen jälkeen lisätään kalapalat, perunat, kerma ja mausteet normaalin kalakeiton tapaan. Mateen herkullisin osa on maksa, joka keitetään keiton seassa kokonaisena. Meidän perinteidemme mukaisesti kokki saa syödä kypsän maksan, Sirpa Seppälä naurahtaa.


Afrojan ahvencurry

Ahventa voidaan käyttää myös intialaisen keittiön raaka-aineena.

– Suolalla ja kurkumalla maustetut fileet asetellaan paistumaan öljytylle pannulle. Toisella paistinpannulla kuullotetaan pilkottua sipulia, jonka jälkeen pannulle lisätään kurkumaa, chilijauhetta, kanelia, kuminaa, korianteria, valkosipulia, suolaa ja pieni määrä vettä. Tämän jälkeen seosta keitetään jonkin aikaa, kunnes siihen lisätään kalapalat ja hieman vettä. Tulisuutta voi säätää vihreällä chilillä. Kun keitos on keittynyt kokoon, ruoan päälle asetellaan vielä tuoreita korianterinlehtiä. Helppoa kuin heinänteko, Afroja Khanam toteaa.

Sähkölämmitteisistä asusteista apua pilkkijöille

Viime vuosina markkinoille on tullut erilaisia lämpövastuksilla ja akuilla varustettuja vaatteita, joiden avulla pilkkijä tai jonkin muun ulkolajin harrastaja voi kestää entistä paremmin pakkasta ja viimaa. Sähkölämmitteisinä on saatavissa muun muassa käsineitä, liivejä, takkeja, housuja, paitoja, sukkia ja pohjallisia. Perinteisen kerrospukeutumisen syrjäyttäjää sähkölämmitteisistä vaatteista ei ole ainakaan vielä tullut, mihin voi olla osasyynä niiden varsin korkea hinta. Nettikuvastoja katsellessa huomaa, että olipa kyseessä vaate kuin vaate, hinnat vaihtelevat 100 ja 300 euron väliltä. Poikkeuksena löytyy sähkölämmitteinen käsinepari, joka maksaa vain muutaman kympin. Olisiko tuo hanskapari tarkoitettu sisäänheittotuotteeksi sähkölämmitteisten asusteiden maailmaan? 

Teksti: Timo Rehtonen
Kuvat: Tiina Seppälä

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Uutiset

Liikaa somea?

Sosiaalinen media yhdistää, viihdyttää ja tarjoaa tietoa. Mutta liiallinen somettaminen voi myös haitata normaalielämäämme. Lue lisää

Uutiset

Sähköauto tuo uusia haasteita pelastajalle

Sähköautot yleistyvät liikenteessä myös Lapissa. On vain ajan kysymys, milloin pohjoisen teillä sattuu ensimmäinen liikenneonnettomuus, jossa sähköauto on osallisena. Pelastajat varautuvat jo tähän tilanteeseen harjoituksissaan. Alakemijoen VPK harjoitteli Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n sähköauton avulla pelastustoimia. Lue lisää

Pääkirjoitus

Lappilaisia arjen valintoja

Monilla ihmisillä on mainosten luomat hyvin ruusuiset käsitykset siitä, kuinka edullista itse esimerkiksi aurinkopaneelein tuotettu sähkö on. Lue lisää

Blogi

Kevättä rinnassa

Kevät alkaa pian. Vaikka nyt vielä odottelemme parhaita hankikelejä ja aurinkoa on lumi pian muisto vain. Luonnolla alkaa olla nimittäin jo kevättä rinnassa. Kevätpäivän tasaus on 20.3. ja sen jälkeen valon suhteen on täällä Lapissa yhtä juhlaa. Lue lisää

Energiatehokkuus

Sopiva valaistus tärkeää hyvinvoinnille

Valon puute talvikuukausina johtaa siihen, että ​moni suomalainen kokee itsensä ​alakuloiseksi. Luonnonvalon lisäksi myös sisävalaistus vaikuttaa ihmisten energiatasoihin ja riittävällä valaistuksella voidaankin vähentää väsymystä ja lisätä päivittäistä hyvinvointia. Sopiva valaistus huoneessa on tärkeää hyvinvoinnille. Lue lisää

Lämmitys

Pakkanen tulee, lämmitätkö oikein?

Koko Suomeen odotetaan kylmää säärintamaa, jonka taittuminen ei ainakaan vielä näy sääkartoilla. – Nyt kannattaa olla tarkkana kodin huonelämpötilojen säädössä, sillä kovana pakkaskuukautena lämmityslasku saattaa olla moninkertainen syyskuukauteen verrattuna, muistuttaa asiantuntija Sami Seuna Motiva Oy:stä. Lue lisää

Kodintekniikka

Puhtaat hampaat – kaunis hymy

Hampaat pitäisi harjata ainakin kahdesti päivässä. Sähköhammasharjalla se onnistuu kätevästi. Lisäksi hammasvälit pitäisi puhdistaa päivittäin erikseen. Säännöllisen ateriarytmin puuttuminen näkyy välipalasyömisinä, jolloin hampaat altistuvat yhä uudelleen ja uudelleen happohyökkäyksille. Lue lisää

Vertailut

Testissä applikaatio-ohjattavat robottipölynimurit: Vaivattomuutta päivittäissiivoukseen

Haetko helpotusta siivoukseen, apua päivittäiseen puhtaanapitoon ilman vaivaa? Silloin robotti-imuri saattaa olla ratkaisu. Se siivoaa suurimman osan lattioista poissa ollessasi ja kotiin tullessasi on taas siistiä. Lue lisää

Laiteuutuudet

Pesee ja kuivaa

Mielen ensimmäinen kuivaavien pesukoneiden W1-mallisto koostuu kolmesta koneesta kahdessa eri kokoluokassa. Kaikissa on Mielen hellävarainen kennorumpu, linkous etenee 1600 kierrosta minuutissa ja energiatehokkuusluokka on A. Lue lisää

Turvallisuus

Kodin tietoturva kuntoon

Digitalisaation myötä kodinkoneet muuttuvat nyt nettikäyttöisiksi. Matkalla digiyhteiskuntaan on vain iso mutka matkassa – kodinkoneiden heikko tietoturva. Lue lisää

Liikenne

Renault on sähköautojen ykkönen Euroopassa

Renault on sähköautoissa Euroopan ykkönen, jonka kumulatiivinen myynti ylitti viime syksynä 100 000 kappaleen rajan. Vuodesta 2010 alkaen Renault on myynyt kaikkina vuosina Euroopassa enemmän sähköautoja kuin mikään muu valmistaja. Henkilöautoissa eniten myyty malli on Zoe ja pakettiautoissa Kangoo Z.E. on markkinajohtaja. Lue lisää