Paljon siitä puhutaan, mutta vielä vähän toteutetaan: Omaa sähköntuotantoa jopa myytäväksi asti?

24.02.2017, klo 10:18Kommentteja 0

Kotitalous voi tuottaa sähköä omaan käyttöönsä ja myydä ylituotannon sähkönmyyntiyhtiölle. Mutta kuinka kannattavaa se on?


Sähköä voidaan tuottaa pienimuotoisesti aurinkoenergialla, tuuli- ja vesivoimalla, biokaasulla sekä niin sanotulla pien-CHP (Combined heat and power) -laitteistolla, joka perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Käytännössä sähkön pientuotanto on tällä hetkellä lähes ainoastaan aurinkosähköä, esimerkiksi Rovakairan verkkoon kytketyistä noin 30 pientuotantolaitteistosta kaikki tuottavat aurinkosähköä. Pientuotanto ei ole siis yleistä, edustavathan tämän hetken pientuotantojärjestelmät vain promillea Rovakairan noin 30 000 sähkön käyttöpaikasta.

Laitteistoilla vielä pitkät takaisinmaksuajat

Vaikka aurinkosähköä tuottava teknologia on halventunut koko ajan, ei auringon säteiden voimin mennä edelleenkään kohti pikavoittoja. Saatava taloudellinen hyöty riippuu tietysti siitä, kuinka paljon järjestelmää pystyy hyödyntämään, kuinka iso se on ja millä hintaa sen on saanut hankittua, mutta parhaassakin tapauksessa laitteisto maksaa itsensä takaisin vasta kymmenien vuosien kuluttua.

– Järjestelmästä saadaan paras hyöty silloin, kun paneelien määrä on oikein mitoitettu. Se tarkoittaa sitä, että laitteistolla voidaan korvata omaa sähkön käyttöä, mutta ylituotanto jää mahdollisimman pieneksi, sanoo Energiapolarin energianeuvoja Toni Semenoja.

Katsotaanpa tilannetta tämän päivän luvuilla. Aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköä kotitalouteen vähentäen verkosta otetun sähkön tarvetta. Tällöin aurinkosähkön arvo on piensähkön tuottajalle sama kuin ostosähkön hinta, eli noin 10–12 snt/kWh (myynti- ja siirtohintoineen).

Jos kuitenkin aurinkosähkön tuotanto ylittää rakennuksen välittömän tarpeen, ylituotanto syötetään sähköverkkoon. Tällöin sähköä myyvä yhtiö muuttuu sähkön ostajaksi. Kuluttajan aurinkosähköstään saama hinta perustuu kuitenkin tässä tapauksessa pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssin tuntispottihintaan (josta vähennetään käsittelymaksu).  Sen tuntihinta on tällä hetkellä keskimäärin 3–4 snt/kWh. Laitteistoa ei siis kannata mitoittaa tarkoituksella ylisuureksi, koska silloin investointikulut kasvavat ja järjestelmän takaisinmaksuaika pitenee.

– Toisaalta taloudellinen hyötyminen ei ole varmaankaan ainoa syy, miksi omatuotantojärjestelmiä hankitaan. Kun halutaan edistää kestävää kehitystä tai kokeilla uutta tekniikkaa, ei varsin isolla alkuinvestoinnilla tunnu olevan niin paljon merkitystä, Semenoja toteaa.

Hinta suhteessa tuottoon ongelmana, mutta tekniikka kehittyy

Voisi kuvitella, että oman piensähköntuotannon myynti olisi hyvä bisnes, koska on laskettu, että aurinko säteilee Lapissakin vuoden aikana noin 800 kilowattituntia energiaa maamme jokaiselle neliömetrille. Nopeasti laskien 10 neliömetrillä aurinkopaneeleita pitäisi tällöin saada tuotettua sähköä 8000 kilowattituntia vuodessa. Tästä säteilymäärästä saadaan kuitenkin hyödynnettyä vain noin 15–20 prosenttia. Pientuotannosta saatavaan hyötyyn vaikuttavat hyvin merkittävästi myös paneelien oikea asennuskulma ja erilaiset varjostukset.

– Tekniikka kuitenkin kehittyy huimaa vauhtia ja oletettavasti järjestelmien hinnat tulevat tipahtamaan. On varmasti myös järkevää jossain vaiheessa valmistaa yhä enemmän rakennusmateriaaleja, esimerkiksi ikkunoita ja kattorakenteita, joihin on jo valmiiksi asennettu aurinkopaneeleita, energianeuvoja Toni Semenoja visioi.

Minkä kokoluokan aurinkopaneelit rakennukseen?

Esimerkkilaskelmissa on oletettu, että kaikki tuotettu sähkö saadaan hyödynnettyä omassa käytössä. Todellisuudessa juuri koskaan kaikkia laitteiston tuottamaa energiaa ei saada omaan käyttöön, jolloin takaisinmaksuaika pitenee.

Esimerkki 1.

Pinta-alaltaan 100 neliömetrin taloon asennetaan 10 neliömetriä aurinkopaneelia, jonka huipputeho on 1,6 kWp. Järjestelmä voi optimiolosuhteissa tuottaa sähköä vuodessa 1400 kWh. Jos sähkön keskihinta on 12 snt ja kaikki tuotettu sähkö saadaan hyödynnettyä omassa käytössä, on vuosittainen säästö 168 euroa. Järjestelmän hinta on kokonaisuudessaan 4200 euroa, jolloin sen takaisinmaksuaika on 25 vuotta.

Esimerkki 2.

Pinta-alaltaan 100–200 neliömetrin taloon asennetaan 21 neliömetriä aurinkopaneelia, jonka huipputeho on 3,1 kWp. Järjestelmä voi optimiolosuhteissa tuottaa sähköä vuodessa 2800 kWh. Jos sähkön keskihinta on 12 snt ja kaikki tuotettu sähkö saadaan hyödynnettyä omassa käytössä, on vuosittainen säästö 336 euroa. Järjestelmän hinta on kokonaisuudessaan 7000 euroa, jolloin sen takaisinmaksuaika on 21 vuotta.

Teksti: Timo Rehtonen
Kuva: Scanstockphoto 

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Uutiset

Liikaa somea?

Sosiaalinen media yhdistää, viihdyttää ja tarjoaa tietoa. Mutta liiallinen somettaminen voi myös haitata normaalielämäämme. Lue lisää

Uutiset

Sähköauto tuo uusia haasteita pelastajalle

Sähköautot yleistyvät liikenteessä myös Lapissa. On vain ajan kysymys, milloin pohjoisen teillä sattuu ensimmäinen liikenneonnettomuus, jossa sähköauto on osallisena. Pelastajat varautuvat jo tähän tilanteeseen harjoituksissaan. Alakemijoen VPK harjoitteli Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n sähköauton avulla pelastustoimia. Lue lisää

Pääkirjoitus

Lappilaisia arjen valintoja

Monilla ihmisillä on mainosten luomat hyvin ruusuiset käsitykset siitä, kuinka edullista itse esimerkiksi aurinkopaneelein tuotettu sähkö on. Lue lisää

Blogi

Kevättä rinnassa

Kevät alkaa pian. Vaikka nyt vielä odottelemme parhaita hankikelejä ja aurinkoa on lumi pian muisto vain. Luonnolla alkaa olla nimittäin jo kevättä rinnassa. Kevätpäivän tasaus on 20.3. ja sen jälkeen valon suhteen on täällä Lapissa yhtä juhlaa. Lue lisää

Energiatehokkuus

Sopiva valaistus tärkeää hyvinvoinnille

Valon puute talvikuukausina johtaa siihen, että ​moni suomalainen kokee itsensä ​alakuloiseksi. Luonnonvalon lisäksi myös sisävalaistus vaikuttaa ihmisten energiatasoihin ja riittävällä valaistuksella voidaankin vähentää väsymystä ja lisätä päivittäistä hyvinvointia. Sopiva valaistus huoneessa on tärkeää hyvinvoinnille. Lue lisää

Lämmitys

Pakkanen tulee, lämmitätkö oikein?

Koko Suomeen odotetaan kylmää säärintamaa, jonka taittuminen ei ainakaan vielä näy sääkartoilla. – Nyt kannattaa olla tarkkana kodin huonelämpötilojen säädössä, sillä kovana pakkaskuukautena lämmityslasku saattaa olla moninkertainen syyskuukauteen verrattuna, muistuttaa asiantuntija Sami Seuna Motiva Oy:stä. Lue lisää

Kodintekniikka

Puhtaat hampaat – kaunis hymy

Hampaat pitäisi harjata ainakin kahdesti päivässä. Sähköhammasharjalla se onnistuu kätevästi. Lisäksi hammasvälit pitäisi puhdistaa päivittäin erikseen. Säännöllisen ateriarytmin puuttuminen näkyy välipalasyömisinä, jolloin hampaat altistuvat yhä uudelleen ja uudelleen happohyökkäyksille. Lue lisää

Vertailut

Testissä applikaatio-ohjattavat robottipölynimurit: Vaivattomuutta päivittäissiivoukseen

Haetko helpotusta siivoukseen, apua päivittäiseen puhtaanapitoon ilman vaivaa? Silloin robotti-imuri saattaa olla ratkaisu. Se siivoaa suurimman osan lattioista poissa ollessasi ja kotiin tullessasi on taas siistiä. Lue lisää

Laiteuutuudet

Pesee ja kuivaa

Mielen ensimmäinen kuivaavien pesukoneiden W1-mallisto koostuu kolmesta koneesta kahdessa eri kokoluokassa. Kaikissa on Mielen hellävarainen kennorumpu, linkous etenee 1600 kierrosta minuutissa ja energiatehokkuusluokka on A. Lue lisää

Turvallisuus

Kodin tietoturva kuntoon

Digitalisaation myötä kodinkoneet muuttuvat nyt nettikäyttöisiksi. Matkalla digiyhteiskuntaan on vain iso mutka matkassa – kodinkoneiden heikko tietoturva. Lue lisää

Liikenne

Renault on sähköautojen ykkönen Euroopassa

Renault on sähköautoissa Euroopan ykkönen, jonka kumulatiivinen myynti ylitti viime syksynä 100 000 kappaleen rajan. Vuodesta 2010 alkaen Renault on myynyt kaikkina vuosina Euroopassa enemmän sähköautoja kuin mikään muu valmistaja. Henkilöautoissa eniten myyty malli on Zoe ja pakettiautoissa Kangoo Z.E. on markkinajohtaja. Lue lisää