Kokoaan suurempia kaloja

ke 27. syyskuuta 2017 16.55.00

Suomalaiset söivät vielä 1980-luvun alussa vuosittain runsas 30 miljoonaa kiloa silakkaa. Tällä hetkellä määrä on enää noin neljä miljoonaa kiloa.

Tutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että romahduksen taustalla on ennen kaikkea kirjolohen sekä norjalaisen lohen voittokulku.

– Silakka olisi kuitenkin erittäin suotavaa syötävää. Kala maistuu mainiolta ja se on myös ympäristön kannalta vastuullinen valinta.

 

Silakan kalastaminen pienentää Itämeren ravinnekuormaa

Itämeren silakkakanta on vahva; saalista on saatu viime vuosina ennätyksellisen paljon. Silakan kalastaminen vähentää osaltaan myös Itämeren ravinteita.

Luonnonvarakeskus on laskenut, että kun silakkaa pyydetään vuosittain vaikkapa 130 miljoonaa kiloa, niin samalla Itämerestä poistuu yli 500 tonnia fosforia ja 2700 tonnia typpeä.

– Valtaosa pyydetyistä silakoista käytetään nykyään turkiseläinten ja kirjolohen rehuna. Jos kuluttaja syö silakalla ravittua kirjolohta, niin sekään ei ole toki ympäristön kannalta mikään huono, vaan ympäristöneutraali vaihtoehto.



Kilohaili kaipaa julkisuutta

Jos silakan syönti on nykyään vähäistä, niin vielä harvemmin ruokapöytäämme eksyy silakan lähisukulainen kilohaili. Se lienee osalle suomalaisista aivan tuntematon suuruus.

– Kilohaili on niin ikään hyvä ruokakala, mutta se ei ole koskaan saavuttanut meillä samanlaista asemaa kuin vaikkapa Virossa, missä sitä arvostetaan kovasti. Suuri osa suomalaisesta kilohailisaalista viedäänkin etelänaapuriimme.

Suomessa kilohailista valmistetaan muun muassa maustekalaa. Kun kilohaili sokerimaustetaan ja suolataan, siitä syntyy anjovista.

Anjovis on tuttua muun muassa leivän päältä ja janssoninkiusauksesta. Jos silakka maustetaan samalla tapaa, niin lopputulosta kutsutaan janssonfileiksi.

Sanalla anjovis saatetaan viitata joskus myös eurooppalaiseen yleiseen sillikalaan nimeltä sardelli.

 

Muikku pitää pintansa

Parhaiten pienistä perinteisistä ruokakaloistamme asemansa on pitänyt muikku. Kala uiskentelee ensisijaisesti sisävesissä, mutta sitä esiintyy myös esimerkiksi Itämeren vähäsuolaisimmilla alueilla kuten Perämeressä.

– Muikkua syödään suurin piirtein saman verran kuin aikaisemmin. Perinteisesti muikku on ollut suosiossa Itä-Suomessa, mutta viime aikoina se on kuitenkin löytänyt uusia ystäviä myös lännestä, paistettuja muikkuja tarjoillaan esimerkiksi erilaisten markkinatapahtumien yhteydessä. Länsi-Suomessa sijaitseva Pyhäjärvi on koko Suomen tuottoisimpia muikkujärviä.

Kuten silakan ja kilohailin myös muikun kanta on vahva.

Myös WWF:n kalaopas, joka ohjaa kuluttajaa vastuullisiin valintoihin kalatiskillä, näyttää koko kolmikolle vihreää valoa.

Lisätietoja
wwf.fi/kalaopas
www.prokala.fi

 

Silakasta on moneksi

Silakkaa on saatavilla ympäri vuoden, mutta syksyllä sen rasva-arvo on korkeimmillaan ja maku herkullisimmillaan. Jari Setälä nauttii silakkansa mieluiten perinteiseen tapaan.

– Otan kalasta pään ja suolet pois, kierittelen sitä hieman ruisjauhossa ja paistan pannulla voinokareen kera. Pöydässä ihmettelen sitten usein, että miksei silakoita tule laitettua useammin. Niin hyvältä ne maistuvat.

Hän muistuttaa, että kaupoista löytyy nykyään paitsi kokonaisia myös hyviä ja helppokäyttöisiä silakkafileitä ja jopa nahattomia fileitä.

Klassisia silakkaruokia ovat myös esimerkiksi silakkapihvit sekä erilaiset sinappisilakan ja tomaattisilakan kaltaiset puolivalmisteet.

Silakka haluaa mukaan myös uusin ruokatrendeihin. Se on löytänyt tiensä jo esimerkiksi erilaisiin sushi- ja tapas-resepteihin.


Chili-tomaattisilakat


500 g silakkafileitä
suolaa

Tomaattikastike:
1/2 dl viinietikkaa
1/2 dl öljyä
1 1/2 dl tomaattimurskaa
1/2 dl chili-ketchuppia
1 tl timjamia
2 rkl soijakastiketta
1/2 tl rouhittua mustapippuria

Ripottele silakkafileille suolaa, kääri ne rullalle ja lado ne laakeaan uunivuokaan. Sekoita kastikkeen ainekset ja kaada se kalarullien päälle. Kypsennä uunissa 200 asteessa n. 30-40 minuuttia. Maistuvat sekä kuumina että kylminä esim. perunoiden ja leivän kanssa. 

 

Maijan valkosipulimuikut


1/2 kg isoja muikkuja
2-3 rkl karkeata suolaa
4-5 valkosipulin kynttä
tillinoksia
15 valkopippuria
15 maustepippuria
1 porkkana viipaleina
tilliä
2 dl vettä
1 dl sokeria
1 dl etikkaa

 

Lado peratut muikut valkosipuliviipaleiden, suolan ja tillin kanssa vuokaan. Peitä vuoka ja anna muikkujen maustua vuorokausi tai kaksi. Huuhdo muikuista suola pois. Paloittele kalat 2-4 osaan. Lado kalapalat ja mausteet lasitölkkiin kerroksittain. Kiehauta vesi ja sokeri sekä lisää etikka. Kaada liemi jäähtyneenä tölkkiin. Muikut ovat parhaimmillaan parin päivän kuluttua.

Reseptit: www.prokala.fi

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Pro Kala ry

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Energian säästäminen taloyhtiöissä kiinnostaa enemmistöä

Suomalaisia taloyhtiön osakkaita kiinnostaa energian säästö omassa taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan osakkaista 64 prosenttia on valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi.

Lue lisää

Sähkön siirron hinnoittelussa energiasta tehoon

Sähkönkäyttötavat muuttuvat nopeasti, mutta niin muuttuvat myös sähköntuotantotavat. Sähköverkoissa taas energian ja tehon välinen suhde muuttuu. Tuore tutkimus hahmottelee uutta tehoperusteista jakeluverkkotariffia, joka korvaisi vanhan energiaperusteisen hinnoittelujärjestelmän.

Lue lisää

Energian kysyntäkin voi joustaa

Sääolojen mukaan vaihteleva sähköntuotanto lisääntyy. Samalla kulutuksen vaihteluihin nopeasti vastaava sähköntuotanto vähenee. Tämä lisää joustotarvetta kulutuksessa. Kulutusjousto ei ole uusi asia. Esimerkiksi sähkölämmitteisten talojen lämmittäminen yöaikaan on vastaavaa tehontarpeen tasausta, mutta jatkossa sitä tarvitaan lisää.

Lue lisää