Kuluttajan sähkölaskusta on yli kolmasosa veroja

ma 27. marraskuuta 2017 10.27.00

 

Lähdetään liikkeelle sähkön markkinahinnasta. Se muodostuu pohjoismaiden yhteisesti omistamassa Nord Pool -sähköpörssissä. Päivittäin määriteltävään hintaan vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan lisäksi tuotannossa vallitsevat olosuhteet. Joka päivä vaihtuvaa hintaa voi kuka tahansa seurata Nord Poolin nettisivuilta. Sähköä myyvät yhtiöt tarjoavat kuluttajille erilaisia tuotteita, jotka seuraavat enemmän tai vähemmän reaaliaikaisesti markkinahintaa. Tätä sähkölaskun osaa kuluttaja voi kilpailuttaa.

Lähes kolmannes sähkölaskusta on siirtomaksua, jota ei voi kilpailuttaa. Siirtomaksuilla sähköverkkoa uusitaan ja pidetään kunnossa. Tähän maksuun sisältyvät myös sähköverkkoyhtiön suorittama sähkönmittaus ja asiakaspalvelu.

Ja ne verot. Yksityistalouden sähkölaskusta verojen osuus on keskimäärin yli kolmasosan verran. Kuluttaja maksaa niin sanottua sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua sähkön kulutuksesta. Arvonlisäveroa hän maksaa sähköenergiasta, sähkön siirrosta, sähköverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Verojen osuus on viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana noussut merkittävästi, sillä sähkövero on kolminkertaistunut ja arvonlisäveroastekin on noussut tänä aikana 24 prosenttiin.

Vesi, tuuli ja lämpötila vaikuttavat sähkönhintaan talvella

Talven ajan sähkön markkinahintaan vaikuttaa muun muassa vesi- ja lumisateiden määrä, mikä näkyy vesivoimalla sähköä tuottavien voimalaitosten altaiden vesitilanteessa.

– Veden määrällä on vaikutusta pohjoismaisen sähköpörssin hintoihin, koska Norja tuottaa sähkönsä lähes täysin vesivoimalla ja Ruotsissakin sen osuus on melkein puolet, sanoo Energiapolarin riskienhallintapäällikkö Mauri Kuivalainen.

Sähkön hintaan vaikuttavat myös fossiilisten energialähteiden hinta ja käytön määrä sähköntuotannossa sekä hiilidioksidin päästöoikeuden hinta. Sähköntuotannossa käytetään kivihiiltä ja muita fossiilisia raaka-aineita enemmän silloin, kun vesi on vähissä. Lisäksi merkittävä tekijä talvella on lämpötila – esimerkiksi pitkät pakkasjaksot nostavat sähkön hintaa.

Voidaanko tässä vaiheessa marraskuuta sitten jo ennustaa tulevan talven hintatasoa?   

– Kivihiilen ja päästöoikeuksien hinnat ovat olleet nousussa jo jonkin aikaa, mikä aiheuttaa odotuksen myös sähkönhinnan nousemisesta. Toisaalta Norjan ja Ruotsin altaissa on vettä niin kuin pitääkin olla tähän aikaan, eli altaat on täytetty talven varalle. Veden kokonaisvarantoon vaikuttaa myös loppusyksyllä ja talvella satava lumi, joka sulaa keväällä vedeksi, Kuivalainen sanoo ja toteaa, että vaikka asiaan perehtyneet analyytikot arvioivat veden kokonaisvarantoa koko ajan, heidänkin ennusteensa veden riittävyydestä talven yli saattavat vaihdella paljonkin.

Myös tuulivoimasähköllä on vaikutusta päivän hintaan. Tuulivoimaa on rakennettu EU:n velvoitteisiin liittyen viime vuosina paljon etenkin Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Tuulivoimaa tuetaan verovaroilla.

– Hyvät tuuliolosuhteet rajoittavat päivän hinnan nousua, kun taas tuulettomat ajanjaksot, joita on varsinkin pakkaskelillä, nostavat sähkön hintaa, Mauri Kuivalainen kertoo.

Teksti: Timo Rehtonen
Kuva: Scanstockphoto

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Energian säästäminen taloyhtiöissä kiinnostaa enemmistöä

Suomalaisia taloyhtiön osakkaita kiinnostaa energian säästö omassa taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan osakkaista 64 prosenttia on valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi.

Lue lisää

Sähkön siirron hinnoittelussa energiasta tehoon

Sähkönkäyttötavat muuttuvat nopeasti, mutta niin muuttuvat myös sähköntuotantotavat. Sähköverkoissa taas energian ja tehon välinen suhde muuttuu. Tuore tutkimus hahmottelee uutta tehoperusteista jakeluverkkotariffia, joka korvaisi vanhan energiaperusteisen hinnoittelujärjestelmän.

Lue lisää

Energian kysyntäkin voi joustaa

Sääolojen mukaan vaihteleva sähköntuotanto lisääntyy. Samalla kulutuksen vaihteluihin nopeasti vastaava sähköntuotanto vähenee. Tämä lisää joustotarvetta kulutuksessa. Kulutusjousto ei ole uusi asia. Esimerkiksi sähkölämmitteisten talojen lämmittäminen yöaikaan on vastaavaa tehontarpeen tasausta, mutta jatkossa sitä tarvitaan lisää.

Lue lisää