Myrskyille ja lumelle tunteettomalla sähköverkolla on hintansa

to 3. toukokuuta 2018 15.08.00


Lainsäädäntö ohjaa sähköverkkoinvestointeja ilmajohtoverkkojen rakentamisesta kohti säävarmojen maakaapeleiden rakentamista.


Sähköverkkotoiminta on Suomen valvotuin toimiala. Taustalla vaikuttavat erityislainsäädäntö ja verkkoyhtiöiden toimintaa valvova viranomainen — Energiavirasto. Lainsäädäntö ja valvontakoneisto pitävät huolen siitä, että sähköverkot toimivat varmasti kaikissa tilanteissa. Samalla varmistetaan, että sähköverkkoihin investoidaan riittävästi ja että yhtiöt eivät kerää liian suuria voittoja.

Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa ohjaava valvonta on vuosien varrella ehtinyt näyttää kyntensä. Lainsäädäntöön ja viranomaisten toimintaan voi luottaa, kuten monet asiantuntijat ovat jo ehtineet todeta. Sähkön siirtopalveluiden ylihinnoittelu ja ylisuurten tuottojen kerääminen ei ole mahdollista, koska viranomainen määrittelee sähkön siirtohinnoille katon. Jos toiminnassa syntyy ylijäämää, on se palautettava asiakkaille.

Vuonna 2011 myrskyt murjoivat sähköverkkoja monilla alueilla. Kansalaisten ja päättäjien mielestä tuhoja syntyi liikaa ja niiden korjaaminen kesti liian kauan. Siksi sähkömarkkinalakia muutettiin nopeasti — uusi lainsäädäntö ohjaakin sähköverkkoinvestointeja ilmajohtoverkkojen rakentamisesta kohti säävarmojen maakaapeleiden rakentamista. Maakaapelointi on kuitenkin ilmajohtoverkkoja kalliimpaa. Samalla osa ilmajohtoverkkoihin tehdyistä investoinneista valuu ennenaikaisesti hukkaan.


Maakaapelointi on ilmajohtoverkkoja kalliimpaa.


Taustaa


Mikä sähköverkkojen rakentamisessa maksaa?

Sähkön siirtoverkkojen rakentaminen on sähköverkkoliiketoiminnan suurin kuluerä. Kaapeleiden lisäksi tarvitaan sähköasemia, muuntamoita ja monenlaisia sähköteknisiä nippeleitä. Uuden ajan älyverkkojen älykkyydelläkin on hintalappunsa.

Sähköverkkoinvestointien osuus sähkön siirtohinnasta on keskimäärin 54 prosenttia. Sähköverkkojen kunnossapito taas nielee kuluista kolmanneksen. Muita pienempiä kulueriä ovat kantaverkkoyhtiö Fingridille maksettavat kantaverkon siirtomaksut (10 %) ja hallintokulut (6 %).

Sähköasiakkaat maksavat ensisijaisesti siitä, että sähköverkot ovat olemassa. Sähköverkoissa siirretyn sähköenergian määrä ei vaikuta juuri lainkaan verkkoliiketoiminnan kustannuksiin. Verkkoyhtiön on maksettava investoinneista aiheutuvat rahoituskustannukset, vaikka verkko ei välittäisi yhtäkään kilowattituntia asiakkaille.

Verottajakin haluaa osansa. Verojen osuus kerrostalossa asuvan perheen sähkön siirtohinnasta on reilut 40 prosenttia, mutta sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan siirtohinnasta veroja voi olla lähes 60 prosenttia. Siirtohintoihin upotettuja veroja on sitä paitsi kahta laatua: arvonlisäveroa ja sähköveroa.

Sähkön siirtohinnan sisältämien verojen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1997 lähtien. Vuoden 2011 alussa verojen määrä lähes kaksinkertaistui. Tämän jälkeen nousu on jatkunut tasaisesti.

Teksti: Petri Sallinen
Kuvat: Ari J. Vesa

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Näillä vinkeillä kylmä patteri lämpimäksi

Patteri kylmänä, vaikka termostaatti on täysin auki? Lämmitysjärjestelmä ei silti ole välttämättä viallinen. Syy voi olla ilma patterissa tai jumiutunut termostaattiventtiili.

Lue lisää

Pelaamiseen uutta potkua

Pelaaminen saa ensi vuonna uutta potkua, kun langattomat Oculus Quest -virtuaalilasit ja Microsoftin ja Googlen pilvipelit haastavat perinteisen konsolipelaamisen.

Lue lisää

Kausivaloilla tunnelmaa pimeyteen

Kausivalot tuovat mukavaa piristystä pimeään kauteen. Viimeistään nyt on taas aika kaivaa ne esiin. Ei kannata miettiä pelkkiä jouluvaloja, vaan laajemmin valojen tuomaa viihtyisyyttä. Nykyaikaiset koristevalot ovat energiatehokkaita, niiden energiankulutus on pieni. Käytä kausivalojen rinnalla myös oikeita kynttilöitä huomioiden niiden vaatimat turvallisuusvaatimukset.

Lue lisää