Säästöhaaste: Aktiivista elämää passiivitalossa

ti 27. marraskuuta 2018 13.10.00

Inarissa asuvan Tiina Sanila-Aikion työpäivä alkaa usein kotona muun perheen vielä nukkuessa. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa vietetyn toimistopäivän jälkeen aherrus saattaa jatkua tietokoneella vielä perheen mentyä yöpuulle.

– Kun on tässä asemassa, työ menee melkeinpä kaiken muun edelle. Se tietysti vaatii voimia niin minulta kuin perheeltänikin.

Sevettijärveltä kotoisin oleva Sanila-Aikio valittiin Suomen saamelaisten korkeimman poliittisen elimen puheenjohtajaksi vuonna 2015. Tällä hetkellä hänellä on puheenjohtajakauttaan jäljellä vähän yli vuosi. Tulevaisuudessa häämöttää vuosi 2020 ja Lapin yliopisto, jossa on tarkoitus jatkaa kesken jääneitä lakiopintoja.

– Oikeustieteellinen jäi aikanaan, kun annoin pikkusormeni koltansaamen kielityölle. Tapasin silloin myös mieheni, muutin Inariin, menin naimisiin ja sain lapsen. Oli aika luontevaa jäädä tänne, Sanila-Aikio naurahtaa ja kertoo tulevaisuudensuunnitelmistaan.

– Olen iloinen siitä, että pääsin laatimaan Saamelaisalueen koulutuskeskukselle koltansaamen lukuvuosikoulutuksen opetussuunnitelman ja olen saanut toteuttaa sitä opettajana. Toisaalta, koska olen kiinnostunut edelleen myös juridiikasta, haluaisin yhdistää nämä asiat valmistuttuani. 

 

Yrittäjähenkisyydestä apua

Yrittäjäperheessä kasvanut Sanila-Aikio oli pitkästi yli kahdenkymmenen mennessään ensimmäistä kertaa perheen ulkopuolelle töihin.

– Perheyrityksessä kasvoin yrittäjyyteen. Piti pystyä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, tulevaisuus oli epävarmaa ja työpäivät pitkiä. Samoja ominaisuuksia tarvitaan myös tässä nykypestissä.

Käräjien puheenjohtajan tulee uudistuksia suunnitellessaan ymmärtää myös käsiteltävien asioiden taustat ja tietää aikaisemmat toimintatavat.

– Etenkin äitini opeista on ollut paljon hyötyä. Ihan perusasiat toimivat monessa yhteydessä, oli sitten yrittäjä tai Saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Kuten esimerkiksi ”kohtele toisia, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan”.



Tiina Sanila-Aikion haaveena on työ, jossa yhdistyisivät koltansaamen kieli ja juridiikka.

Teknologia haltuun

Tiina Sanila-Aikion kiinnostus omiin juuriin ja kulttuuriin heräsi monen asian summana. Poronhoitajaperheen tyttärenä ja Sevettijärven koulun oppilaana saamelaiskulttuuri oli koko ajan läsnä. Siinä elettiin.

– Kuulun sukupolveen, joka on nähnyt elämää ennen internetiä ja älypuhelimia. Myös koululla on ollut suuri merkitys elämässäni – kieli ja kulttuuri olivat siellä osa arkea. Lisäksi samaan aikaan elettiin monella tavalla saamelaiskulttuurin nousukautta.

– En ole varmaankaan pystynyt kaikkia lapsuudessani oppimia asioita siirtämään omalle lapselleni. Kännykkä tai tietokone vetää usein enemmän puoleensa kuin minun tarinani.

Toisaalta teknologiasta voi olla apuakin. Saamelaiskäräjien tulevassa materiaalihankkeessa kehitellään uusia tapoja siirtää kieltä ja kulttuuria niille areenoille, jotka nykylapsia kiinnostavat.

– Teknologia on ollut monella tavalla saamelaiskulttuurille siunaus. Saamelaisia asuu Suomessa 240 eri kunnassa, jolloin internet on huomattavasti tehokkaampi yhteydenpitoväline kuin kirje tai lankapuhelin.

 

Etäneuvottelulaitteet säästävät luonnonvaroja

Tiina Sanila-Aikio asuu perheineen passiivitalossa, joka lämpiää maalämmöllä. Talo on suunniteltu yhdessä paikallisen rakentajan kanssa.

– Rakentaja ehdotti lämmitysmuodoksi maalämpöä, emmekä ole katuneet päätöstä päivääkään. Se on huoleton, kun olemme paljon poissa kotoa. Varalämmitysjärjestelmänä on varaava takka, mutta sitä tulee käytettyä harvoin, koska maalämpö hoitaa lämmityksen niin tehokkaasti.

Energiaa talossa säästetään led-valot sytyttävillä liiketunnistimilla ja sähköä säästävällä asenteella. Esimerkiksi saunaa lämmitetään usein, mutta ei pitkään.

Työpaikan energiaa säästävistä ratkaisuista Sanila-Aikio on erityisen ylpeä hyvin toimivista etäneuvottelulaitteista, joiden avulla kokousmatkustamisten määrää on voitu vähentää merkittävästi.  

– Niillä säästetään työaikaa, resursseja ja luonnonvaroja. Tästä huolimatta joudun matkustamaan paljon. Kun tämä pesti loppuu, yritän loppuelämäni ajan tehdä tekoja, jotka hyvittävät tekemäni hiilijalanjäljen.

 

Passiivitalo on rakennus, jonka lämmitysenergian kulutus on tavanomaista pienempi.



Teksti: Timo Rehtonen
Kuvat: Juha Kauppinen


Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Näillä vinkeillä kylmä patteri lämpimäksi

Patteri kylmänä, vaikka termostaatti on täysin auki? Lämmitysjärjestelmä ei silti ole välttämättä viallinen. Syy voi olla ilma patterissa tai jumiutunut termostaattiventtiili.

Lue lisää

Pelaamiseen uutta potkua

Pelaaminen saa ensi vuonna uutta potkua, kun langattomat Oculus Quest -virtuaalilasit ja Microsoftin ja Googlen pilvipelit haastavat perinteisen konsolipelaamisen.

Lue lisää

Kausivaloilla tunnelmaa pimeyteen

Kausivalot tuovat mukavaa piristystä pimeään kauteen. Viimeistään nyt on taas aika kaivaa ne esiin. Ei kannata miettiä pelkkiä jouluvaloja, vaan laajemmin valojen tuomaa viihtyisyyttä. Nykyaikaiset koristevalot ovat energiatehokkaita, niiden energiankulutus on pieni. Käytä kausivalojen rinnalla myös oikeita kynttilöitä huomioiden niiden vaatimat turvallisuusvaatimukset.

Lue lisää