Talven ihmemaa

ti 27. marraskuuta 2018 14.33.00



Voisi olettaa, että säiden muuttuessa koko ajan yhä arvaamattomammiksi myös eläimien vuosikalenteri menisi sekaisin. Käykö niin, että plusasteiden vallitessa vielä marraskuussa karhua ei väsytäkään, naali ei vaihdakaan turkkiaan talviväreihin eikä majavaa huvita kerätä oksia talven varalle?

Intendentti Mari Heikkilä on nähnyt Ranuan eläinpuiston eläinten valmistautumisen talveen jo neljänätoista syksynä.      

– Ilmaston muuttuminen näkyy yllättävän vähän tuolla tavalla. Esimerkiksi meidän karhumme ovat menneet tänä vuonna nukkumaan aikaisemmin kuin koskaan ennen.  Naali ja kärppä ovat vaihtaneet väriä aikataulussaan ja majavaveljekset ovat olleet jostakin syystä tavallistakin aktiivisempia syksyisessä risunkeräyksessään.

 

Karhu ja supikoira ovat jo unten mailla

Eläinpuiston vanhemmalla ruskeakarhunaaraalla alkoi silmä lupsua jo lokakuun toisella viikolla ja nuorempikin neito kallisti päänsä tyynyyn pari viikkoa myöhemmin. Niin luonnossa kuin eläintarhoissakin karhujen talviunen alkamisajankohta vaihtelee lokakuusta joulukuuhun.

– Luulen, että meidän karhumme ovat onnistuneet tänä vuonna tankkauksessa aika hyvin, eli kun rasvaa on tarpeeksi nahan alla, niin sittenhän sitä voi köllähtää mahansa viereen nukkumaan, Mari Heikkilä sanoo.

Ranualla karhuille on rakennettu omat tilat talvipesäksi. Ennen nukkumaanmenoa karhut sisustavat pesänsä oljilla, kuivilla puunlehdillä, heinillä ja turpeella.

Karhut heräävät helmi–maaliskuussa.

– Se tapahtuu, kun ilma alkaa lämmetä ja kevään tuoksut hiipivät luukkujen raoista. Ja tietysti, jos ei ole hyvin tankattu, niin nälkähän se alkaa tulla. Mutta kyllä näillä on ollut aika hyvin massaa keväälläkin, että sen puolesta ne pystyisivät nukkumaan pitempäänkin.

Eläinpuiston toinen talvinukkuja on supikoira. Sen uni on kuitenkin kevyempää kuin karhulla.

– Lauhalla kelillä voi nähdä pieniä tassun jälkiä hangella, mutta pakkasjaksoilla ne nukkuvat yhdessä tiiviissä mytyssä.

 

energiapolar, energiapolarlapista, sähkö
Manuli näyttää pitkäkarvaiselta kotikissalta.

Majavilla työntäyteinen syksy, manuli valmiina talveen

Vaikka eläintenhoitajat tuovat majaville ruokaa joka päivä, pääasiassa lehtipuun oksia ravinnokseen käyttävät laattahännät luottavat enemmän vaistoihinsa: kun on syksy, niin silloin kerätään ruokaa. Edes kaljamakelit eivät ole esteenä, kun vietit vievät.

– Jäätävä sade teki eräänä päivänä maan tosi liukkaaksi, jolloin niillä oli hieman ongelmia päästä altaasta ylös. Ajattelimme auttaa niiden kulkemista asettelemalla vanhoja kerpunjämiä kulkureitiksi, mutta ei, nekin kannettiin vauhdilla ja liukastellen altaaseen.

Kesäkuussa ranualaistunut manuli eli arokissa on valmistautunut talveen tuuheuttamalla turkkiaan ja tankkaamalla tukevasti. Kesällä 5 kiloa painanut, kotikissaa muistuttava Aasian asukki painoi marraskuun alussa jo 8 kiloa. 

– On mielenkiintoista seurata meille uuden eläinlajin valmistautumista talveen. Odotamme, että Mortti-manuli ei hätkähdä kovastakaan kylmyydestä, koska pohjoisen aroilla se joutuisi selviytymään 50 asteenkin pakkasissa.

 

Yksinäinen susi pärjäilee, jääkarhut valmistautuvat eroon  

Eläinpuistossa ulvoo tällä hetkellä vain yksi susi, koska nykyisen urossuden isä lähti autuaammille metsästysmaille viime keväänä.

– Susihan on laumaeläin, joten olemme hyvin tarkkaan seuranneet, miten se pärjäilee. Ei kuitenkaan näytä siltä, että se olisi stressaantunut yksinolostaan. Toki kaavailuissa on hieman suuremman susilauman hankkiminen, intendentti Mari Heikkilä kertoo.  

Jääkarhuilla on edessään pesäero. Kaksivuotias Sisu on nimittäin kasvanut jo Venus-äitiään isommaksi, jolloin edessä on eron hetki, joka ei ole välttämättä kovin kaunis. Lähiaikoina on odotettavissa, että äiti alkaa ajaa itseään painavampaa pentua pois reviiriltään.

– Silloin Sisulla on edessään muutto omaan aitaukseen. Ruskeakarhut voivat käydä 2,5-vuotiaina vielä äidin tissillä, mutta jääkarhut joutuvat siinä iässä lähtemään pois kotoa.

Jääkarhut eroavat metsissä elävistä sukulaisistaan myös siten, että ne eivät lepää talvella – onhan kylmä vuodenaika niiden parasta saalistuskautta. Jääkarhujen passiivinen aika sijoittuukin kesään, jolloin ne pyrkivät kuluttamaan mahdollisimman vähän energiaa.

– Voi olla, että ne ovat kuukausia syömättä ennen kuin meri alkaa jäätyä ja hylkeet ovat helpommin saalistettavissa. Meidän karhumme saavat ruokaa tietysti kesälläkin.

Naaleilla tunnetaan kaksi värimuotoa. Meillä naalit ovat yleensä tummanharmaita kesällä ja valkeita talvella. Rannikkoseuduilla, esimerkiksi Islannissa ja Grönlannin rannikolla, saattaa kuitenkin 80 prosenttia naaleista olla lähes mustia kesällä ja harmaita talvella. Väri on siis sopeuma ympäristöön, kun rannikoilla sula meri pitää rantakaistaleen sulana ja harmaana pidempään.

Hiirille kauralyhde, villisiat ja myskihärät juhlivat loppiaisena

Jouluna Ranuan eläinpuistossa ei ole mitenkään erityisen rauhallista.

– Meillä käy silloin paljon väkeä ja on tietysti ihanaa näyttää ulkomaisille vieraille suomalaista luontoa. Eläimet eivät hirvittävästi joulusta välitä, mutta muutamalla tavalla se näkyy niillekin, Mari Heikkilä kertoo.

– Hiirille laitetaan perinteisesti joulukuusi, jossa on tähtitorttu latvassa ja viinirypäleitä sekä muuta syötävää oksilla. Jouluisen tunnelman lisäksi kuusi antaa hiirille virikkeitä, kun ne joutuvat kiipeilemään saadakseen syötävää.  Kärppä puolestaan saa risuhimmelin, johon laitetaan ihanasti myyrälle tuoksuvaa sammalta.

Joulu ei ole pääsääntöisesti possujen parasta aikaa, mutta Ranualla on toisin.

– Jouduimme kesällä remonttitöiden vuoksi sijoittamaan villisikakarjun emakkojen kanssa hetkeksi samaan aitaukseen. Se riitti, lokakuussa syntyi kuusi porsasta. Nyt kun on niiden ensimmäinen joulu, ajattelin virikkeeksi ja joululahjaksi kätkeä niille olkipaaliin pähkinöitä, Heikkilä suunnittelee ja kertoo myös villisikojen ja myskihärkien kuusijuhlista.

– Joulun jälkeen kaikki eläinpuiston joulukuuset annetaan niille. Villisiat käyttävät kuusia petiaineksina, mutta myskihärät ihan syövät kuusenoksia. Niillä alkavat bileet silloin. 

Ranuan eläinpuiston joulu

– Taiteilija Ilkka Karttusen loihtimia eläinaiheisia jääveistoksia igluravintolassa.

– Mahdollisuus poro- ja huskyajeluun. Vauhdinhurmaa koettavissa pienkelkkaradalla.

– Eläinpuistoon voi tulla myös yökylään. Lomakylä Gulo Gulossa eläinreliefit vastaanottavat asiakkaat lomahuoneistoihin, jotka sijaitsevat aivan jääkarhujen naapurissa.

– Arctic Fox -lasi-iglut tarjoavat mahdollisuuden revontulien näkemiseen. Igluissa on lämmitetyt ikkunat, minikeittiö ja sauna.


 

Teksti: Timo Rehtonen
Kuvat: Ranuan eläinpuisto


Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Näillä vinkeillä kylmä patteri lämpimäksi

Patteri kylmänä, vaikka termostaatti on täysin auki? Lämmitysjärjestelmä ei silti ole välttämättä viallinen. Syy voi olla ilma patterissa tai jumiutunut termostaattiventtiili.

Lue lisää

Pelaamiseen uutta potkua

Pelaaminen saa ensi vuonna uutta potkua, kun langattomat Oculus Quest -virtuaalilasit ja Microsoftin ja Googlen pilvipelit haastavat perinteisen konsolipelaamisen.

Lue lisää

Kausivaloilla tunnelmaa pimeyteen

Kausivalot tuovat mukavaa piristystä pimeään kauteen. Viimeistään nyt on taas aika kaivaa ne esiin. Ei kannata miettiä pelkkiä jouluvaloja, vaan laajemmin valojen tuomaa viihtyisyyttä. Nykyaikaiset koristevalot ovat energiatehokkaita, niiden energiankulutus on pieni. Käytä kausivalojen rinnalla myös oikeita kynttilöitä huomioiden niiden vaatimat turvallisuusvaatimukset.

Lue lisää