Ilmasto muuttuu – oletko valmis?

28.11.2018, klo 10:29

Maapallo lämpenee hurjaa vauhtia – erityisesti pohjoisilla leveysasteilla. Ilmastonmuutos on ollut pitkään ajankohtainen aihe ja ennusteet ilmaston muuttumisesta ovat jatkuvasti samansuuntaisia. Mitä talvellemme tapahtuu? Entä onko metsähakkuilla vaikutusta ilmastonmuutokseen?

Rovakaira
Suomen metsien hiilinielu sitoo 40 % Suomen tuottamasta hiilidioksidista. Jos metsä on kasvukunnossa, pystyy se osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta.

 

Ilmastoasiantuntija Leena Neitiniemi- Upola kertoo meille, mitä ilmastonmuutoksen ennusteet ja tulokset tarkoittavat pohjoisessa ympäristössä eläjille. Hän on uransa aikana työskennellyt 30 vuotta Ilmatieteen laitoksen meteorologina sekä toiminut ilmastonmuutosviestinnän ryhmässä vuodesta 2004 lähtien.

Rovakaira
Ilmastoasiantuntija Leena Neitiniemi-Upola kertoo mitä ilmastonmuutoksen ennusteet tarkoittavat. Kuva: Meri Koivumaa

Lauhkeat talvet, kuumat kesät

Tiesitkö, että kasvihuoneilmiö on elämän edellytys maapallolla? ”Sitä kutsutaan luonnolliseksi kasvihuoneilmiöksi”, Leena Neitiniemi-Upola täsmentää. Tapahtumaketju lähtee ilmakehän alaosan kaasuista, jotka imevät osan maapallon lämpösäteilystä. Näitä kasvihuonekaasuiksi kutsuttuja aineita ovat muun muassa hiilidioksidi ja metaani. Jopa vesihöyry on kasvihuonekaasu. Osa lämpösäteilystä palautuu ilmakehän koostumuksen takia takaisin maan pinnalle, mutta osa karkaa avaruuteen. Näin ilmasto pysyy ihmiselle siedettävänä. Kun kasvihuonekaasujen määrä kasvaa ilmakehässä, ilmasto lämpenee, sillä lämpösäteilyä ei pääse karkaamaan avaruuteen yhtä paljon kuin aiemmin.

Muisteltaisiinko hetki viime kesää. Varsinkin heinäkuu oli helteinen ja vuosikymmenten takaisia ennätyksiä rikottiin aina Kevolla asti (+33,4 ºC!). Viime heinäkuun keskilämpötila oli mittaushistorian lämpimin. ”Pohjoisen lämpötila nousee ja sateet lisääntyvät jonkin verran nopeammin kuin maan eteläosissa”, Neitiniemi-Upola avaa Pohjois- Suomen ilmaston kehitystä.

Tulevaisuudessa helteet ja trooppiset kesäyöt lisääntyvät, mutta sehän on mahtavaa? Kasvien kasvukausi pitenee ja kesä tuntuu vihdoin kesältä. Ilmastonmuutos ei pysty vaikuttamaan maan kiertokulkuun. Aurinko nousee ja laskee samassa aikataulussa kuin ennenkin. Kaamos ja yötön yö saapuvat joka vuosi, eivätkä lämpimässä viihtyvät kasvit välttämättä pysty sopeutumaan pohjoisen valon rytmiin.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä kylmät jaksot lyhenevät ja lämpimät jaksot pitenevät pohjoisessa. Pohjolassa ollaan totuttu selkeisiin vuodenaikoihin, mutta vuodenajat eivät ole enää niin selkeästi erotettavissa toisistaan. Tulevaisuudessa pakkaspäiviä on erään päästöskenaarion mukaan reilusti 50 päivää vähemmän. ”Lumen määrä tulee Lapin keski- ja pohjoisosassa talven lyhentymisestä huolimatta ainakin aluksi kasvamaan”, Neitiniemi-Upola tarkentaa. Tykkylumi aiheuttaa jo nyt ongelmia muun muassa sähköverkolle, lumen painosta puita kaatuu verkoille. Ongelmia pyritään ehkäisemään sähköverkon sijoittamisella teiden varsille sekä maakaapeloinnilla.

 

Pohjoisten metsien kohtalosta

”Ilmaston lämpeneminen lisää metsien kasvua, koska kasvukausi pitenee ja minimilämpötilat kohoavat”, Neitiniemi-Upola kertoo. ”Suomen metsien hiilinielu sitoo 40 % Suomen tuottamasta hiilidioksidista. Jos metsä on kasvukunnossa, pystyy se osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta. Kasvunsa jo lopettaneen, vanhan metsän nielu heikkenee, ja puut lähinnä säilyttävät sitomansa hiilen. Kun metsää uudistetaan eli tehdään aukkohakkuu, hiilinielu heikkenee tilapäisesti. Maapohjan taimettuessa nielu alkaa uudestaan kehittyä. Jos uudistaminen estyy, kierto lakkaa. Aluksi hiilitase pysyy hyvänä, mutta heikentyy vuosikymmenten kuluessa.” On tärkeää huolehtia metsien hyvinvoinnista.

Ilmastonmuutos tuo pohjoisen metsille uudenlaisia uhkia. Tuholaisepidemiat lisääntyvät ja pilaavat metsiä. Metsäpaloriskit kasvavat ja metsäpaloja voi esiintyä yhä enemmän. Tuulten voimistuminen ja lisääntyminen kaataa puita. Vaikka tuulisuus ei kasvaisi merkittävästi, vähäroutainen maa yhdistettynä normaaliinkin tuulisuuteen, kaataa puita.

Rovakaira
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä lumen määrä voi aluksi kasvaa. Tykkylumi aiheuttaa jo nyt ongelmia sähköverkoille.

Arvot ja koulutus ratkaisevassa asemassa

Syy ilmastonmuutokseen on selvä: ihminen on teollistumisesta lähtien kasvattanut valtavaa hiilijalanjälkeä, joka on vaarassa tallata kokonaisen sivilisaation alleen. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ehkäisemisessä suuri merkitys on kehittyvillä mailla. Apua tarvitaan muualtakin. Emme voi jättää huomiotta yksittäisistä kuluttajista koostuvia massoja, jotka ovat valtavia.

Kulutusyhteiskunta kannustaa kuluttamaan yhä enemmän ja elämään makeasti. Maapallon varoilla on kuitenkin rajansa, jotka olemme osittain jo ylittäneet. WWF uutisoi hiljattain maailman ylikulutuspäivästä, joka oli tänä vuonna 1. elokuuta. Kyseessä on laskennallinen päivä, jolloin ihmisten kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja – vaikka uusiutuvien luonnonvarojen tulisi riittää koko vuodeksi. Suomessa tuo päivä oli jo 1. huhtikuuta. ”Syömme tulevien sukupolvienkakusta”, Neitiniemi-Upola täsmentää osuvasti. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitsemme sukupolvia, jotka kuluttavat kohtuullisesti. Tarvitaan muutos ihmisten käyttäytymisessä – myös meidän suomalaisten.

Synkistä ennusteista huolimatta on onnistuttu muuttamaan ihmisten asenteita ilmastoystävällisemmiksi. ”Ihmiskunnan arvot voivat muuttua. Ajatellaan vaikka roskaamista: Lapin metsät ovat joskus olleet roskaisia ja, vaikka roskaamista tapahtuu nykyäänkin, asiaa paheksutaan julkisesti. Muutamassa kymmenessä vuodessa asenne on ainakin Suomessa muuttunut. Ehkä asennemuutos saavuttaa joskus yhä laajemman osan maapallon väestöstä.” Uudet sukupolvet ovat paremmin koulutettuja kuin me, ja heillä tulee olemaan uusia keinoja käytettävissään maapallon hyväksi. ”Kaikkea ei ole vielä keksitty, mutta uusia keksintöjä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdään kiihtyvällä tahdilla.” 

ILMASTONMUUTOKSEN INFOLAATIKKO

• 100 kg auton polttoainetta tuottaa 300 kg hiilidioksidia.

• Hiilidioksidi kiertää ilmakehässä 50-200 vuotta riippuen siitä, mihin hiili lopuksi sitoutuu.

• Auto- ja lentoliikenteellä on merkittävä vaikutus hiilidioksidin määrään ilmakehässä.

• Hiilidioksidipäästöistä puhutaan paljon, mutta metaani on hiilidioksidin ohella merkittävä päästö. Sitä vapautuu ilmakehään muun muassa ikiroudan sulaessa.

• Helteiden myötä energiaa tarvitaan viilentämiseen.



Teksti: Meri Koivumaa

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Pihoille kaivataan valoa

Pihan kulkureittien valaiseminen on kyselyn mukaan pihojen tärkein sähköistysaihe. Pihalle kaivataan myös pistorasioita kausivaloille sekä sähköisille työkaluille. Nyt on oikea aika suunnitella pihan sähköistyksen parantaminen ja toteuttaa se kesän aikana ennen syksyn pimeitä.

Lue lisää

Aika siirtyä jäähdyttelemään?

Moni asunto voi muuttua helteellä tukalan kuumaksi. Jäähdytys kannattaa tehdä tehokkaasti, mutta energiaa tuhlaamatta.

Lue lisää

Noin kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine: Verenpainemittari on kodin elintärkeä sähkölaite

Kärsitkö tietämättäsi kohonneesta verenpaineesta?

Lue lisää