Lisäeristämällä säästöä ja asumismukavuutta

23.02.2018, klo 09:32

Jääpuikkojen ilmestyminen keskitalvella omakotitalon räystäälle saattaa kertoa riittämättömästä eristyksestä tai tiiveydestä. Silloin kannattaa kurkistaa ullakolle.

energiapolar, energipolarlapista, sähkö
Jääpuikkojen ilmestyminen keskitalvella omakotitalon räystäälle saattaa kertoa riittämättömästä eristyksestä tai tiiveydestä. Silloin kannattaa kurkistaa ullakolle.


Lämpö karkaa yläpohjan kautta helposti, joten sen lämmöneristävyys kannattaa tutkia ennen muita toimenpiteitä. Yläpohja on myös talon helpoin paikka lisätä eristystä. Etenkin vanhoissa taloissa eristeet ovat saattaneet painua tai pahimmillaan voivat puuttua joistakin kohdista kokonaan.

Vuosien saatossa rakennusmääräykset eristeen ihanteellisesta määrästä ovat liikkuneet tuhdimpaan suuntaan.

– 1970-luvulla katsottiin, että 150 millimetrin eristys yläpohjassa riittää. 1980-luvulla vähimmäismäärä oli 250 milliä, kun taas vuodesta 2010 lähtien on suositeltu 400–450 millimetrin paksuutta. Eristepaksuudet toki riippuvat käytettävästä materiaalista, jotta saavutetaan tavoiteltu lämmönläpäisykerroin, kertoo Energiapolarin energianeuvoja Toni Semenoja.

Jääpuikko syntyy, kun yläpohjan huonon eristyksen vuoksi lämpö karkaa ulos sulattaen katolla olevaa lunta vedeksi, joka valuu harjaa alaspäin räystäälle. Aina lisäeristäminen ei ole mahdollista.

– Talossa voi olla paikkoja, joissa ei ole tarpeeksi eristystilaa. Esimerkiksi puolitoistakerroksisen talon harjalla voi olla tilaa vain 200 millimetrin eristyspaksuudelle.

On selvää, että katon yläpohjan eristyksen lisääminen tuo säästöä, mutta säästön määrää on hankala arvioida tarkasti.

 – Yleisesti puhutaan esimerkiksi, että yläpohjan lisäeristäminen tuo tyypillisesti 15 prosentin säästöt lämmityskustannuksissa, mutta jokainen kiinteistö on tapauskohtainen, joten kannattavuuslaskelmien esittämisessä tai remontin takaisinmaksuaikojen arvioinnissa täytyy olla aika varovainen, Semenoja sanoo.

energiapolar, energipolarlapista, sähkö
Yläpohjan lisäeristäminen on monesti hyvinkin yksinkertainen operaatio.

Ongelmapaikat muistiin talven aikana

Eristeiden ja tiivisteiden lisääminen ei ole mielekästä puuhaa talvipakkasilla, mutta kylmänä vuodenaikana kannattaa tehdä havaintoja paikoista, joista lämpö karkaa harakoille. Muistiinpanot voi ottaa esille kesän helliessä, jolloin talven ajan elämänlaatua ja säästöä lisäävät toimenpiteet on helppo tehdä. 

– Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden tulisi olla valmistajan ohjeiden mukaisia, koska mikä tahansa tiiviste ei käy minne tahansa. Jalkalistan irrottamalla näkee, onko lattian ja seinärakenteen väliin muodostunut rako. Tämäkin rako on helppo täyttää tarkoituksenmukaisella tiivistysmassalla, Toni Semenoja sanoo.

Ikkunan ja ikkuna-aukon välisen tilan tilanne on myös helppo tarkastaa, kun irrottaa muutamalla naulalla kiinni olevat ikkunalistat.

– Pahimmassa tapauksessa siellä saattaa paistaa päivä läpi, mutta uretaania pursottamalla saadaan eristys kuntoon itse hyvin helposti. Vastaavasti voidaan tehdä ulko-ovien kanssa.

Nykyään on saatavana kohtuulliseen, muutaman sadan euron hintaan, kotikäyttöön tarkoitettuja lämpökameroita, joiden avulla voi etsiä lämmön vuotokohtia.

– Edullinen, älypuhelimeen kytkettävä lämpökamera ei ole tietenkään yhtä tarkka kuin hintava ammattilaiskamera, mutta silläkin saa vihiä siitä, missä vuotokohdat ovat. Lämpökameralla voi etsiä esimerkiksi katon yläpohjasta paikkoja, joissa eristeet ovat painuneet tai liikkuneet pois.

 

Tarkkana painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa

Vanhoissa taloissa ilmanvaihto perustuu usein ulko- ja sisäilman lämpötilaerojen aikaansaamaan paineroon sekä tuulen aikaansaamaan ilman liikkeeseen. Tämän, niin sanotun painovoimaisen ilmanvaihdon vaikutukset kannattaa ottaa huomioon ikkunoita ja ovia uusittaessa.

– Jos sellaiseen taloon laitetaan tiiviit ovet ja ikkunat, voi käydä niin, että talo alkaakin esimerkiksi liesituulettimen kautta ottaa ilmaa ulkoa sisään, jolloin ilmanvaihto toimii ikään kuin väärinpäin. Silloin voisi miettiä, pitäisikö saman remontin yhteydessä lisätä taloon koneellinen poistoilmanvaihto tai vaihtaa koko ilmanvaihdon koneelliseksi, Toni Semenoja sanoo ja muistuttaa, että eristäminen ja ilmanvaihto kulkevat käsi kädessä.

– Vaikka lämpö saataisiinkin pysymään paremmin sisällä, voi syntyä isompi vahinko ilmanvaihdon ja kosteudenhallinnan kärsiessä. 


 Eristyspaksuudet: 1970-luku–2010-luku. Lähde: Paroc




Parocin arvioita lisäerityksen kannattavuudesta. Lähde: Paroc

Muutaman vanhan tavan voisi unohtaa

Vanhan suomalaisen uskomuksen mukaan talo on paremmin eristetty pakkaselta, kun pihalumen kolaa tai lapioi sokkelin ja seinälaudoituksen alaosan päälle. Toni Semenoja ei kuitenkaan suosittele kyseistä toimenpidettä.

– On totta, että lumikin toimii eristeenä, mutta tässäkin tapauksessa hyvästä tarkoituksesta voi seurata isojakin ongelmia. Ensinnäkin sinne lämpimän lumivaipan alle on eläinten hyvä tehdä pesiä ja mennä talon rakenteisiin. Lumi myös tukkii talon verhouksen alaosassa sijaitsevan tuuletusraon. Lisäksi sokkeliin kohdistuu melkoinen kosteusrasitus lumien sulaessa.

Sulanut lumi kostuttaa sokkelin ja seinärakenteen, varsinkin, jos maakallistukset eivät ole talosta poispäin.

– Vesi kostuttaa rakenteita, koska se ei pääse imeytymään vielä jäiseen maahan. Jos kyseessä on talo, jossa on maavarainen laatta, riski kosteusongelmille on vielä pahempi, koska sisälattia voi sijaita alempana kuin maanpinta.

Semenoja ei innostu myöskään lumenpudotuksesta omakotitalojen katoilta.

– Ehkä joissakin tapauksissa vanhojen talojen kohdalla sen voi ymmärtää, mutta lähtökohtaisesti uudemmat talot on mitoitettu kestämään talven luomikuorman. Enemmän voi tulla vahinkoja, kun lähtee katolle. Lapiolla ja kolalla on helppo tuhota esimerkiksi kattohuopa tai pahimmassa tapauksessa lumenpudottaja putoaa itse katolta.



Jos termostaattia täytyy kovilla pakkasilla vääntää isommalle, kannattaa miettiä mistä se johtuu.

Kun seuraavana kesänä tiivistää ja eristää vetopaikat, ei kylmyyden tunnetta tarvitse kompensoida lämpötilan nostolla.



Teksti: Timo Rehtonen
Kuvat: Timo Rehtonen ja Paroc

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Tulkoon pakkaset!

Kotona ei kannata hytistä. Lämmitys- ja ilmastointilaitteiden oikea toiminta kannattaa varmistaa jo ennen paukkupakkasia.

Lue lisää

Hemmottele jalkoja kylvyllä

Kuumottaako, aristaako ja kiristääkö jalkoja? Rentouttava jalkakylpy ja säännöllinen rasvaus on jo hyvä alku jalkojen hoidolle. Kylpylaitteet ovat helppokäyttöisiä ja niiden aikana voi esimerkiksi katsoa televisiota tai kuunnella äänikirjoja.

Lue lisää

Älyuunien uusi uljas aika

Uuni ja liesi eivät ehkä ole kodin useimmin vaihdettavia sähkölaitteita. Kotikokille koittaa keittiössä varsin mukavat ajat, kun keittiöön saadaan esimerkiksi huikeat älyuuni-innovaatiot käyttöön.

Lue lisää