Pellon tiimi ahkeroi rakennus- ja kunnossapitotöissä

28.11.2017, klo 15:34

Tornionlaakson Sähkö Oy:ssä toimii neljä tiimiä, jotka vastaavat alueillaan verkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tiimit toimivat Torniossa, Ylitorniolla, Kolarissa ja Pellossa, jonka porukan otamme nyt tarkasteluun.

Tornionlaakson Sähkö
Pellon tiimi ja kaapelikelat. Oikealta Janne Vittikko, Lauri Buska, Juha Koskenniemi, Markus Kumpurinne ja Henri harju. Paljain päin työhöntutustumisjaksolla oleva Jimi Enbuska, työharjoittelija Saku Vaattovaara ja jatkettuja kesätöitä tekevä Vesa Kinnunen.


Pellon tiimiin kuuluvat Henri Harju, Juha Koskenniemi, Lauri Buska, ja Markus Kumpurinne. Buska ja Kumpurinne ovat siirtyneet Tornionlaakson Sähkö Oy:n riveihin Pellon Sähkö Oy:stä vuonna 2016.

Tiimin työsuunnittelija on Janne Vittikko. Hänen pääasiallinen vastuualueensa on Pellon alueen lisäksi Kolarin tiimin alue.

Vittikko kertoo, että heidän alueellaan on 378,8 kilometriä 20 kV verkkoa, josta ilmajohtoa on 360,9 ja maakaapelia 17,9 kilometriä. 0,4 kV ilmajohtoa on 293,4 ja maakaapelia 65,6 eli yhteensä 359 kilometriä. Tiimin vastuulla olevan verkon kokonaispituus on siin noin 720 kilometriä.

Tällä hetkellä rakennetaan sähkömarkkinalain vaatimaa säävarmaa verkkoa, eli ilmajohtoja vaihdetaan maakaapeleihin. Parhaillaan on menossa on Aittamaan ja Ahjolan teollisuusalueen maakaapelointi.

 

Sunnittelusta rakentamiseen

Uuden verkon rakentaminen ei ole pikku juttu. Verkostosuunnittelijan pöydältä työ siirtyy maastosuunnittelijalle, ja sen jälkeen on haettava luvat maanomistajien lisäksi myös kunnalta ja esimerkiksi ELY-keskukselta. Vasta sitten tiimin miehet – tai urakoitsija – pääsevät varsinaiseen työhön. Urakoitsijaa tarvitaan, kun töitä on niin paljon, että omat miehet eivät ehdi niitä tekemään.

Vaikka työ tehtäisiin itse, kaivuupalvelut hankitaan muualta, sillä yhtiöllä ei ole omia kaivureita. Maakaapelit haudataan 70–100 sentin syvyyteen.

Se, kauanko työ kestää, riippuu monesta asiasta, alueesta, maaperästä ja siitä, kuinka paljon välille joudutaan tekemään kytkentöjä.

Tornionlaakson Sähkö Tornionlaakson Sähkö
Tornionlaakson Sähkö Tornionlaakson Sähkö
Lauri Buska ja Markus Kumpurinne näyttävät telttaolosuhteissa, miten 20 kV:n kaapeli työstetään kytkentävalmiuteen.
Työ on tarkkaa ja siinä on monta vaihetta. Alhaalla oikealla kytkentävalmis kaapelinpää. Samaan aikaan Henri Harju ja
Juha Koskenniemi tekevät johtoliitoksia Aittamaan suunnalla.



Pääasiassa ulkotöitä

Tiimin toinen tehtävä on verkon kunnossapito. Se on enimmäkseen vikojen ennaltaehkäisyä ja korjaamista.

Vikapäivystys toimii ympäri vuorokauden. Arkipäivisin valvonta toimii Pellossa, mutta kello kuudestatoista seuraavaan aamuun kello kahdeksaan ja viikonloppuisin päivystys on Energiapolar Oy:n valvomossa.

Viikonloppuisin tiimistä on nimetty päivystäjä. Arki-iltoina ja -öinä töihin lähtee se, joka saadaan ensimmäisenä puhelimella kiinni.

Ilmoituksen saatuaan miehet lähtevät etsimään ja korjaamaan vikaa. Talvisin tykkylumi ja kesäisin ukonilmat ovat pahimpia häiriöiden aiheuttajia samoin kuin rajut myrskyt.

Ukkonen rikkoo yleensä muuntajia, joskus myös eristimiä. Ukkoseen liittyvät myrskypuuskat voivat kaataa puita linjoille. Tykkylumi puolestaan kaataa puita johtimien päälle, ja joskus märkä lumi katkaisee johdon omalla painollaan.

Ilmoitus sähkökatkosta tai muusta häiriöstä saattaa tulla myös asiakkaalta, mutta yleensä se on siinä vaiheessa jo tiedossa ja miehet liikkeellä. Häiriökartta, jota edellisellä sivulla esitellään, auttaa kuluttajia selvittämään, missä ja minkä tyyppinen katko on kyseessä.

Pellon, kuten muidenkin tiimien työt, ovat pääasiassa ulkotöitä. Siksi kalustonkin pitää olla sen mukaista. Tiimin käytössä on kahden kuorma-auton lisäksi pakettiauto. Mönkijä ja moottorikelkat täydentävät liikkumisvälineistön.

Pellon tiimin hoidossa oleva verkosto on jaettu viiteen alueeseen. Jokaisen kunto käydään läpi kerran viidessä vuodessa.

 

Nuorta voimaa mukana

Sähköä tarvitaan myös tulevaisuudessa, luultavasti jopa nykyistä enemmän. Siksi tarvitaan myös ammattinsa osaavia sähkömiehiä.

Haastatteluhetkellä Pellon tiimin mukana oli kolme nuoren polven edustajaa, jotka kenties vastaavat sähköverkkomme rakentamisesta ja kunnossapidosta viimeistään sen jälkeen, kun nykyiset tiimiläiset väistyvät syrjään.

Vesa Kinnunen oli työharjoittelussa ammattikoulusta vuonna 2015. Nyt hän on mukana jatketulla kesätyösopimuksella.

Saku Vaattovaara opiskelee ammattikoulussa Torniossa ja on sieltä työharjoittelussa.

Jimi Enbuska on kymppiluokalla ja tutustumassa työhön kolmen viikon ajan. Hänen suunnitelmissaan on opiskelu ammattikoulun sähköpuolella.

 

Työnäytös

Harvoin, jos koskaan tulee ajatelleeksi, millainen työ sen eteen on tehty, että voi napsauttaa kytkimestä valon palamaan, laittaa saunan kiukaan päälle tai laskea hanasta kuumaa vettä. Vilkaistaanpa.

Lauri Buska ja Markus Kumpurinne pysäköivät kuorma-auton Ahjolan teollisuusalueella Lapin Kumin nurkalle.

Maassa on kaivanto, josta nousee näkymiin kolme, mustaa kaapelia. Ne ovat 20 kV johtoja, jotka tulevat korvaamaan pylväiden varassa vielä olevat ilmajohdot.

Harmaan muuntajakopin vieressä on pieni, vaaleasta kankaasta tehty suojateltta, jonka sisään miehet siirtyvät työskentelemään.

Tavoitteena on käsitellä johtojen päät niin, että ne voidaan kytkeä viereiseen muuntajaan. Se ei tapahdu aivan hetkessä.

Johdoista on kuorittu jo pintamuovi pois noin 30 sentin matkalta. Sen jälkeen poistetaan hopeanvärinen, jäykkää ainetta oleva kosketussuoja.

Sen alta paljastuu musta, tiukkaan kääritty eristinnauha. Sen poistamisen jälkeen tarkistetaan, että paljastuneen puolijohteen muovipintaan ei jää pienintäkään mustaa jälkeä, sillä sellainen saattaa aiheuttaa häiriön vielä vuosienkin kuluttua.

Senkin jälkeen on vielä monta vaihetta ennen kuin johto on valmis kytkettäväksi.

 

Loppukevennys

Kun kaikki ovat koolla, pyyntö jonkin hauskan tapahtuman kertomisesta loppukevennykseksi aiheuttaa naurunremakan. Sellaisia tapahtumia on kuulemma niin paljon, että on vaikea valita.

Kaikesta päätellen se pitää paikkansa.

 

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Näin voit säästää lämmityksessä

Pienetkin arjen teot voivat auttaa säästämään energiaa ja rahaa. Ja kun hiilidioksidipäästöt vähenevät, myös ympäristö voi paremmin.

Lue lisää

Paristot ja akut ovat haluttua uusioraaka-ainetta

Paristokierrätyksen kauppakirettätyksen 10-vuotismerkkipäivää on syytä juhlia. Kymmenen vuoden aikana helposti saavutettavat keräyspisteet ovat lisänneet kierrätysintoa ja materiaalikierrätys kehittynyt huimasti.

Lue lisää

Omakotitalon syksyiset huoltovinkit

Omakotitalossa ja muussa pientalossa asuvan on hyvä tarkistaa kiinteistön kunto ennen pakkasia. Pienellä vaivalla vältytään jäätyneiden putkien, lämmityksen riittävyyden tai veden tulvimisen kaltaisilta ongelmilta.

Lue lisää