Raparperi on kirpeä herkku

13.06.2019, klo 09:20

Raparperi on jokaiselle suomalaiselle tuttu kirpeän hapan kasvi. Raparperi tuottaa satoa jo aikaisin keväällä, kun muut kasvit vasta ihmettelevät tulevan kesän haasteita. Lisäksi raparperi viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla kaikkialla Suomessa. Siksi raparperista valmistetut herkut ovat suomalaisen keittiön kestosuosikkeja.


Kaikkien mielestä raparperin varsia ei tarvitse kuoria. Monesti ne kuitenkin kuoritaan etenkin silloin, jos varret ovat paksuja.


Raparperin kirpeän hapan maku on peräisin sen sisältämästä oksaali- ja omenahaposta. Happamuutta neutraloidaan maitotuotteilla ja kirpeyden vastapainona piirakoissa ja kiisseleissä käytetään sokeria. Maitotuotteita, sokeria ja raparperia yhdistävä resepti tuottaakin raikkaan ja mehevän piirakan, joka ei ole kuitenkaan makea.

Raparperi on peräisin Kiinasta, jossa sitä alkujaan käytettiin lääkekasvina. Kaliumia, kalsiumia ja C-vitamiinia sisältävä kasvi saapui Eurooppaan ja Suomeen Venäjän kautta. Vanhimmat kirjalliset maininnat raparperin käytöstä Suomessa ovat peräisin jo 1600-luvulta.

Piirakkataikina

250 g voita
8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
2 dl piimää
1 muna

Täyte

1 l raparperipaloja
200 g kermaviiliä
250 g maitorahkaa
2 dl sokeria
2 munaa
3 tl vaniljasokeria

Kuivat aineet ja jäähdytetty voisula nypitään kulhossa murumaiseksi. Perustaikinasta erotellut murut ripotellaan piirakan päälle. Tämän jälkeen piirakka paistetaan.


Raparperin varret pestään ja kuoritaan. Varret pilkotaan paloiksi ja asetetaan kulhoon. Palojen päälle ripotellaan reilu ruokalusikallinen sokeria, joka sekoitetaan palojen kanssa. Sokerin annetaan imeytyä raparperipaloihin noin 20 minuuttia. Sokerikäsittely miedontaa raparperin happamuutta.

Yleiskoneella seoksesta saa tasaisen, käsin sekoitettaessa taikinaan jää
paakkuja, jotka tosin hajoavat paistamisen aikana.

Kuivat aineet sekoitetaan ja seokseen lisätään nyppimällä sulatettu ja jäähdytetty voi. Nyppiminen tuottaa murumaisen seoksen.

Seoksesta erotetaan noin neljännes toiseen kulhoon. Murut ripotellaan viimeiseksi valmiin piirakan päälle ennen paistamista.

Piimä ja kananmuna lisätään loppuun muruseokseen. Seoksesta saa helposti tasaista, jos sekoittamiseen käyttää yleiskonetta ja vispilää.

Seos levitetään uunipellille leivinpaperin päälle. Leivinpaperin reunat käännetään samaan tapaan uunipellin laitoja vasten kuin pannukakkua paistettaessa.

Raparperin palaset ripotellaan taikinalevyn pinnalle.

Kermaviili, maitorahka, sokeri, kananmunat ja vaniljasokeri sekoitetaan kulhossa tasaiseksi. Seos kaadetaan raparperipalojen päälle.

Lopuksi piirakan pinnalle ripotellaan alkuvaiheessa erotellut murut.

Piirakka paistetaan 175 asteen lämpötilassa noin 45 minuuttia.

Raparperipiirakan annetaan jäähtyä. Parhaimmillaan piirakka on, kun sitä on säilytetty muutamia tunteja jääkaapissa.





Teksti ja kuvat: Petri Sallinen




Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kaikista marjoista ja hedelmistä voi tehdä mehua

Kaikista marjoista ja hedelmistä voi valmistaa mehua joko höyryttämällä tai keittämällä. Jos marjoja on paljon, höyrymehun valmistaminen on vaivattominta. Lue alta Marttojen ohjeet hedelmien ja marjojen käsittelyyn.

Lue lisää

Paahtohillossa maistuu kinuski

Kotimaiset omenat ovat joskus onnettomia rääpäleitä. Niiden kuoriminen ja keittäminen hilloksi ei aina innosta. Joskus taas pihalla kasvavat puut tuottavat niin suuren sadon, että kaikkia hedelmiä ei jaksaisi hyödyntää. Uunissa paistuva paahtohillo on kuitenkin suuri helpotus omenahillon ystäville.

Lue lisää

Pihoille kaivataan valoa

Pihan kulkureittien valaiseminen on kyselyn mukaan pihojen tärkein sähköistysaihe. Pihalle kaivataan myös pistorasioita kausivaloille sekä sähköisille työkaluille. Nyt on oikea aika suunnitella pihan sähköistyksen parantaminen ja toteuttaa se kesän aikana ennen syksyn pimeitä.

Lue lisää