Tornionlaakson Sähkö Oy 1947–2017: 70 vuotta virtaa väylänvarteen

23.03.2017, klo 08:43

Tornionlaaksoon perustettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä useita pieniä sähkölaitoksia, jotka ostivat sähkövirran Ruotsin puolelta.



Vuoden 1945 alkupuolella Pohjolan Voima Oy käynnisti Isohaaran voimalaitoshankkeen, mikä pantiin merkille myös Tornionlaaksossa.

Joulukuun 14. päivänä vuonna 1946 Ylitornion kunnanvirastolla pidettiin Pohjolan Voima Oy:n koolle kutsuma kokous, jossa yhtiötä edustanut insinööri Gunnar Haase esitteli Tornionlaakson sähköistämissuunnitelmaa. Hänet valittiin puheenjohtajaksi toimikuntaan, jonka oli määrä viedä hanketta eteenpäin. Toimikunta kokoontui saman tien. Toisen kerran se kokoontui 11. tammikuuta 1947, jolloin se päätti kutsua koolle yleisen kokouksen ja esittää sille sähköyhtiön perustamista.

Lähes 200 henkeä kokoontui Ylitornion kristilliselle kansanopistolle 26. tammikuuta 1947. Osanottajat päättivät perustaa Tornionlaakson Sähkö Oy -nimisen yhtiön ja valitsivat sille väliaikaisen johtokunnan. Ensimmäisessä kokouksessaan 4. helmikuuta johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Akseli O. Ahon. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Gunnar Haase.

Johtokunta pani heti toimeksi ja päätti, että uusi yhtiö rakentaa kaikki Arpelan Sähkö Oy:n alueelle tulevat matala- ja korkeajännitelinjat mahdollisesti jo kesän 1947 aikana. Uuden yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena oli yhdistää itseensä väylänvarren pienet sähkölaitokset ja siten vähentää riippuvuutta Ruotsista tuotavasta sähköstä.

Tornionlaakson Sähkö Oy:n varsinainen perustava kokous pidettiin 13. toukokuuta. Yhtiön kaikki 3 000 osaketta oli merkitty, joten yhtiö voitiin ilmoittaa kaupparekisteriin. Samalla väliaikaisen johtokunnan tilalle valittiin varsinainen johtokunta, joskaan nimet eivät muuttuneet. Akseli O. Aho jatkoi johtokunnan puheenjohtajana. Gunnar Haase jatkoi toimitusjohtajana.

Pienet sähköyhtiöt eivät olleet kovinkaan innokkaita liittymään uuteen yhtiöön. Turtola, jossa sähkövalot olivat syttyneet jo 22. joulukuuta 1919, oli ensimmäinen. Turtolan Sähkö Oy:n verkosto muuntajineen siirtyi Tornionlaakson Sähkö Oy:lle 1. joulukuuta 1947 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Seuraavan vuoden alussa yhtiöön liittyivät Juoksengin Sähkö Oy, Ylitornion Sähköyhtymä ja Karungin Sähkö Oy.

Vuoden 1949 alkupuolella Tornionlaakson Sähkö Oy alkoi myydä asiakkailleen Isohaaran voimalaitoksen tuottamaa, suomalaista sähkövirtaa. Saman vuoden marraskuussa myös Haapakosken voimalaitos yhdistettiin yhtiön verkkoon. Lisäksi sähköä ostettiin edelleen Ruotsista, Ekfors Kraft Ab:lta.

 

Veijolan ja Matin aikaan

Gunnar Haase ilmoitti haluavansa erota toimitusjohtajan tehtävästä. Hallitus hyväksyi eroanomuksen ja nimitti insinööri Veikko Veijolan vt. toimitusjohtajaksi 1. maaliskuuta 1951 lähtien. Veijola oli valittu yhtiöön teknikoksi kaksi vuotta aiemmin.

Seuraavan vuoden ensimmäisessä kokouksessa alkoi toinen pitkä ura Tornionlaakson Sähkö Oy:n johtotehtävissä, kun Heikki Matti valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi.

Tulevaisuuden kannalta merkittävä tapahtuma oli myös se, kun Ainolan kartanon isäntä Ragnar Nordström hankki omistukseensa Haapakosken voimalaitoksen omistavan Aavasaksa Oy:n ja sen tytäryhtiön Ab Tengeliö Oy:n. Talouden kannalta vuosi 1952 oli sikäli historiallinen, että Tornionlaakson Sähkö Oy teki ensimmäisen voitollisen tilinpäätöksen.

Ragnar Nordström perusti Länsi-Lapin Voima Oy:n, joka oli Aavasaksa Oy:n tytäryhtiö. Uusi yhtiö aloitti voimalaitoksen rakentamisen Kaaranneskoskeen. Tornionlaakson Sähkö Oy rakensi puolestaan linjan Välikylästä Kaaranneskoskelle. Länsi-Lapin Voima Oy rakensi myös toisen voimalaitoksen. Se valmistui Jolmankoskeen vuonna 1953. Tämä nopeutti Pellon järvikylien sähköistämistä, jota Tornionlaakson Sähkö Oy jatkoi, vaikka Pellon Sähkölaitos Oy pysyi itsenäisenä.

 

Oman katon alle

Toiminta laajeni, ja oman toimitalon hankkiminen tuli ajankohtaiseksi. Tonttia etsittiin Ylitornion kirkonkylästä. Ykkösvaihtoehdoksi nousi sellaisen ostaminen Ylitornion kunnalta yhtiön osakkeilla. Ostopäätös tehtiin yhtiökokouksessa vuonna 1957.

Johtokunta ei kuitenkaan tehnyt kauppaa, vaan päätti kysyä muilta alueen kunnilta, olisivatko ne valmiit luovuttamaan yhtiölle tontin ja merkitsemään lisää osakkeita. Tarjoukset saatiin Karungista ja Alatorniolta. Koska yhtiön kaupparekisteriin merkitty kotipaikka oli Ylitornio, se olisi pitänyt muuttaa, jos toimitalo olisi päätetty rakentaa muualle. Vuoden 1958 yhtiökokous hylkäsi kuitenkin yksimielisesti johtokunnan esityksen kotipaikan muuttamisesta. Niinpä yhtiö osti tontin Ylitorniolta.

Uuden toimitalon piirustukset esiteltiin johtokunnalle huhtikuussa 1959. Lopulliset piirustukset hyväksyttiin vuotta myöhemmin. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa 1960, ja vuoden lopulla henkilökunta pääsi muuttamaan uusiin, ajanmukaisiin tiloihin.

 

Sähköä kaivoksille

Sieppijärven Sähkö Oy ilmoitti halukkuutensa myydä verkostonsa Tornionlaakson Sähkö Oy:lle, joka alkoi suunnitella runkolinjan rakentamista Pellosta Sieppijärvelle. Hieman myöhemmin Otanmäki Oy halusi tietää, voiko Tornionlaakson Sähkö Oy toimittaa sähkön yhtiön Kolarin Rautuvaaraan suunnittelemalle kaivokselle.

Selvityksen jälkeen Otanmäki Oy:lle tehtiin tarjous kahden miljoonan markan liittymismaksusta ja 14 miljoonasta markasta tarvittavien linjojen rakentamiseen ja vahvistamiseen. Otanmäki Oy hyväksyi tarjouksen ja Tornionlaakson Sähkö Oy päätti käynnistää neuvottelut linjakaupoista Sieppijärven Sähkö Oy:n, Kolarin Sähkö Oy:n ja Kolarin kunnan sähkölaitoksen kanssa.

Neuvotteluiden jälkeen päätettiin kuitenkin tehdä Norrbottens Kraftverkin kanssa neljän vuoden pituinen virranhankintasopimus ja rakentaa linja Äkäsjokisuulta Rautuvaaraan. Linja valmistui huhtikuussa 1962. Samaan aikaan valmistui linja Pellon Riipisenvaarasta Sieppijärvelle.

Rautuvaaran kaivostyömaan lisäksi Kolarissa oli alkanut Paraisten Kalkkikaivos Oy:n toiminta, joka vaati lisää tehoa. Neuvottelut asiasta aloitettiin elokuussa 1962.

Kolarin kunta tarjosi omaa verkostoaan Tornionlaakson Sähkö Oy:lle kuudella miljoonalla markalla. Vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen tarjous putosi ”vanhassa rahassa” miljoonalla eli oli 50 000 markkaa. Yhtiö ei katsonut vieläkään kauppaa kannattavaksi. Se teki oman tarjouksensa, jota Kolarin valtuusto ei kuitenkaan hyväksynyt.

Samaan aikaan, kun Tornionlaakson Sähkö Oy neuvotteli kolarilaisten kanssa, se sähköisti sivukyliä niin Pellossa, Ylitorniolla kuin Torniossa.


Kohti pohjoista

Tornionlaakson Sähkö Oy ja Pellon Sähkölaitos Oy väänsivät kättä sähköntoimitussopimuksista, mutta tekivät myös yhteistyötä muun muassa hankkimalla yhteisesti öljykytkimen Pelloon runkolinjan aukaisemiseksi vikatilanteessa.

Sähkön hinnoittelussa tehtiin vuonna 1965 merkittävä muutos, kun käyttöön otettiin kaksoistariffi. Sen mukaisesti sähköä myytiin kello 23–7 välisenä aikana edullisemmalla hinnalla kuin päiväsaikaan.

Kolarin Sähkö Oy:n kanssa päästiin vihdoin sopimukseen sähkön toimittamisesta ja runkolinjan ostamisesta. Kun jakelualue oli näin laajentunut Kolariin, voitiin Rautuvaaraan toimittaa suomalaista sähköä, jos syöttö Ruotsista keskeytyi.

Pohjoisen suunnalla ilmeni jälleen uusi sähköntarve, kun Oy Yleisradio Ab ilmoitti rakentavansa radioaseman Ylläkselle. Tehdyn sopimuksen mukaan se osallistui 200 tariffiyksikkömäärän mukaisella osuudella Taporova–Äkäslompolo-linjan rakentamiseen ja vastaisi siitä eteenpäin Ylläkselle kaikista kustannuksista.

Samoihin aikoihin sekä Aavasaksalle että Ylläkselle rakennettiin hiihtohissejä ja -majoja, mikä tiesi yhtiölle niin liittymismaksuja kuin sähkönmyyntituloja. Myös Äkäslompolon kylä sai sähköt vuonna 1968.

Tornionlaakson Sähkö Oy:n toiminta-alueen pohjoisraja siirtyi Muonion puolelle, kun yhtiö pääsi sopimukseen Kihlangin Sähköosuuskunnan verkoston ostamisesta. Sen myötä voitiin tehdä päätös Kaalamaniemen asutusalueen sähköistämisestä. Siepppijärven Sähkö Oy:n verkosto siirtyi Tornionlaakson Sähkö Oy:lle vuonna 1969.

 

Tavoite saavutetaan

Vuosikymmenen lopulla arvioitiin, että toiminta-alueen suunniteltu sähköistäminen kestäisi vielä ainakin 15 vuotta, ellei valtio pystyisi antamaan isompia avustuksia. Valtionavut kutistuivatkin 1970-luvun alkuvuosina, mikä vaikutti suoraan uusien kylien sähköistämiseen. Sitä kutienkin jatkettiin, mitä edesauttoi se, että kunnat maksoivat linjojen rakentamisen, kun se tehtiin työttömyysaikana.

Sähkönkäyttö lisääntyi erityisesti lämmityssähkön osalta. Niinpä Tornionlaakson Sähkö Oy rakensi uusia syöttöjohtoja. Yhtiö varautui tulevaisuuteen myös neuvottelemalla muiden toimijoiden kanssa sähköntoimituksista ja sähkönsaannin turvaamisesta pitkällä tähtäimellä.

Vuosi 1974 oli yhtiölle vaikea, sillä sähkön ostot vähenivät lähes viidenneksellä edellisvuodesta. Syynä oli maailmanlaajuinen öljykriisi. Rautuvaaran kaivostyömaa alkoi ostaa sähköä suoraan Imatran Voima Oy:ltä, mikä vaikutti osaltaan asiaan.

Kolarin Sähkö Oy:n kanssa oli neuvoteltu pitkään sen verkoston ostamisesta. Kolarissa kuitenkin soudettiin ja huovattiin päätöksen kanssa, joten kaupanteko siirtyi. Kolarista oli tullut Tornionlaakson Sähkö Oy:lle merkittävä markkina-alue. Kolarin kunnanhallitus tiedustelikin, voisiko kunta saada edustajan yhtiön johtokuntaan. Johtokunnan mielestä asia ei ollut ajankohtainen, ja sen esti myös yhtiöjärjestys.

Vuonna 1976 Tornionlaakson Sähkö Oy:n liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran 10 miljoonan markan rajan. Seuraavana vuonna yhtiö täytti 30 vuotta. Sähköverkon piiriin liitettiin 23 uutta taloutta, jolloin koko jakelualueen sähköistysaste nousi 99 prosenttiin.

 

Muutoksia yhtiön johdossa

Toimitusjohtaja Veikko Veijola oli neuvotellut Pohjolan Voima Oy:n kanssa yhtiön esityksestä ostaa yhdessä Aavasaksa Oy. Maaliskuussa 1980 koko hallitus oli mukana neuvotteluissa. Niiden tuloksena syntyi Tornionlaakson Sähkö Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n puoliksi omistama Tornionlaakson Voima Oy -niminen yhtiö. Uusi yhtiö osti Aavasaksa Oy:n koko omaisuuden, johon kuuluivat myös Haapakosken, Kaaranneskosken ja Jolmankosken voimalaitokset. Veikko Veijolasta tuli myös sen toimitusjohtaja.

Yhteistyö Pellon Sähkölaitos Oy:n kanssa oli jatkunut jo vuosien ajan. Vuonna 1981 yhtiöt rakensivat yhdessä muuntoaseman Pelloon.

Viimeisetkin pienet yhtiöt liittyivät Tornionlaakson Sähkö Oy:öön 1980-luvulla. Kolarin Sähkö Oy:n kanssa vääntö kuitenkin jatkui. Fuusiosopimus allekirjoitettiin lopulta heinäkuussa 1982.

Vuosikymmenen puolivälissä yhtiön hallinnossa tapahtui muutos, kun 32 vuotta hallituksen puheenjohtajan nuijaa heiluttanut talousneuvos Heikki Matti jättäytyi pois. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ylitorniolainen Antero Kronqvist.

Tornionlaakson Voima Oy:n hanke Portimokosken voimalaitoksen rakentamiseksi aiheutti kovaa vastustusta niin Tengeliöjoen varrella kuin Miekojärven kalastajien keskuudessa. Asiaa puitiin vilkkaasti myös lehtien palstoilla.

Toimitusjohtaja Veikko Veijola ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Hallitus valitsi hänen tilalleen diplomi-insinööri Sauli Kaulasen, joka aloitti tehtävässä 1. tammikuuta 1987. Tammikuun lopulla Tornionlaakson Sähkö Oy täytti 40 vuotta. Viimeinen valtionavustukseen oikeutettu talous liitettiin sähköverkkoon maaliskuussa, ja Portimokosken uusi voimalaitos aloitti sähköntuotannon marraskuussa.

 

Kasinopelin kohteena

Vuonna 1988 Ylläksen alueen matkailurakennusbuumi kasvatti Tornionlaakson Sähkö Oy:n liittymismaksutuloja 53 prosentilla. Vuoden lopussa sähkönkäyttäjiä oli jo yli 10 000. Yhtiöllä meni taloudellisesti hyvin, joten ei ole ihme, että sen osakkeet kiinnostivat sijoittajia Etelä-Suomea myöten.

Maaliskuun puolivälissä 1989 Tornion Osuuspankin sijoitusosasto Tornion Pörssi aloitti yhtiön osakkeiden välittämisen eteenpäin. Toimitusjohtaja Kaulanen yritti yhdessä hallituksen kanssa torjua osakkeiden siirtymistä sijoittajille ehdottamalla muun muassa holding-yhtiön perustamista.

Ylitornion kunta oli 1970-luvulla myynyt omistamiaan osakkeita kunnan työntekijöille ja luottamusmiehille. Silloin pelkona oli ollut yhtiön ja Tornion Energialaitoksen yhdistyminen ja pääkonttorin siirtyminen sen myötä Tornioon.

Nyt noilla osakkeilla käytiin kauppaa. Tammikuun alkupuolella 1990 Tornion Pörssi teki sopimuksen 20 000 osakkeen välittämisestä eteläsuomalaiselle sijoittajalle. Kuun lopulla tuli tieto, että Pellon Sähkö Oy oli ostanut osakkeet kyseiseltä henkilöltä. Ostettujen osakkeiden määrä vastasi noin 40 prosenttia Tornionlaakson Sähkö Oy:n osakekannasta.

 

Kotipaikka vaihtuu

Pellon Sähkö Oy hankki lisää osakkeita ja vuoden 1990 yhtiökokouksessa sillä oli enemmistö äänistä. Uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pellon kunnaninsinööri Ari Risto. Lokakuussa pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin, että yhtiön kotipaikaksi muutetaan Pello. Hallitus uusiutui jälleen, ja nyt siihen valittiin pelkästää pellolaisia. Se sinetöi lopullisesti Tornionlaakson Sähkö Oy:n päätösvallan siirtymisen Ylitorniolta Pelloon, jonne rakennettiin myös uusi toimitalo. Se otettiin käyttöön vuoden 1993 heinäkuussa.

Seuraavana vuonna hallituksen puheenjohtajaksi valittiin muutosvaiheessa merkittävässä roolissa ollut pellolainen liikemies Armas Kristo.

Vaikka 1990-luvun alku oli suurten muutosten aikaa, Tornionlaakson Sähkö Oy toteutti onnistuneesti varsinaista tehtäväänsä. Sähkönkulutus kasvoi, vaikka lama kolkutteli ovella. Investointien painopiste oli edelleen Kolarin ja Ylläksen alueella. Verkostoja korjattiin ja myös uusia runkojohtoja rakennettiin.

Tornionlaakson Voima Oy:n voimalaitosten käyttö- ja kunnossapito siirtyivät kokonaan Tornionlaakson Sähkö Oy:n hoitoon vuonna 1992.

Lama puraisi myös Tornionlaakson Sähkö Oy:tä, sillä sähkönmyynnin kasvu pysähtyi vuonna 1993 lähes kokonaan. Uusien asiakkaiden määrä jäi noin viidennekseen parhaista vuosista.

 

Sähkönmyynti keskittyy

Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan kesäkuussa 1995. Sen myötä sähkömarkkinat avautuivat asteittain kilpailulle. Sähkönsiirto jäi edelleen verkonhaltijan yksinoikeudeksi. Vuoden 1995 suurinvestointi oli Kaukosen ja Ylläsjokisuun välisen 110 kV:n voimajohdon ostaminen IVO Voimansiirto Oy:ltä.

Seuraavana vuonna Kemijoki- eli KEJO-sähkön valtionosuuksista luovuttiin. Ne korvattiin sähköyhtiöille Kemijoki Oy:n osakkeilla, jotka oikeuttivat osakassähkön ostamiseen. Saamiensa ilmaisten osakkeiden lisäksi Tornionlaakson Sähkö Oy päätti ostaa 5,5 MW:n osuuden Kemijoen vesivoimasta. Kaupan jälkeen Kemijoki Oy:n ja Tornionlaakson Voima Oy:n osakassähköt kattoivat noin 37 prosenttia toimialueen sähköntarpeesta.

Vuonna 1994 perustetusta Isommus Oy:stä oli tullut Isommus-Energia Oy. Vuonna 1998 sekä Tornionlaakson Sähkö Oy:n sähkönmyynti, johon sisältyi myös Pellon Sähkö Oy:n vastaava liiketoiminta, keskitettiin Isommus-Energia Oy:lle. Tällä pyrittiin vastaamaan vapautuneen kilpailun tuomaan haasteeseen, mikä onnistuikin varsin hyvin. Vuonna 2003 Isommus-Energia Oy:stä tuli erinäisten fuusioiden jälkeen Energiapolar Oy.

 

Uudelle vuosituhannelle

Vuosikymmenen lopulla Ylläksen alueen rakentaminen jälleen vilkastui, mikä tarkoitti investointeja myös sähköyhtiölle. Uuden vuosituhannen alussa Tornionlaakson Sähkö Oy lisäsi omistustaan Kemijoki Oy:ssä käyttämällä lunastusoikeuttaan, kun Kemin kaupunki oli siirtämässä omistamiaan Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeita perustamalleen energiayhtiölle. Lunastetut osakkeet vastasivat noin 2,5 MW:n teho-osuutta Kemijoki Oy:n vesivoimasta. Tornionlaakson Sähkö Oy päätti myös osallistua Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen. Voimalasta varattiin alustavasi 20 MW:n teho-osuus. Kovan kysynnän vuoksi osuus jäi kuitenkin kolmeen MW:iin.

Vattenfall Norrnät Ab:n kanssa solmittiin aiesopimus uusien voimansiirtoyhteyksien rakentamisesta Ylitorniolle ja Pelloon. Jälkimmäinen yhteys valmistui Korpikoskelle vuonna 2002. Ylitornion osalta suunnitelma odottaa edelleen toteutumistaan vuonna 2018.

Verkkoinvestointien painopiste oli vuosituhannen alkupuolella Kolarissa. Rautuvaarasta Äkäslompoloon rakennettiin 110 kV:n siirtojohto ja Äkäslompoloon uusi sähköasema. Ylläksellä sähköistettiin myös kaksi isoa kaava-aluetta.

 

Uusia siirtojohtoja ja johtajia

Tornionlaakson Sähkö Oy panosti edelleen myös sähköntuotantoon. Se vuokrasi Kymppivoima Tuotanto Oy:n välityksellä 13,8 MW:n teho-osuuden Norjassa, napapiirin tuntumassa sijaitsevan Ranan vesivoimalaitoksen tuotannosta. Tehty sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun.

Syksyllä 2006 käynnistettiin uuden, 110 kV:n siirtojohdon rakentaminen Niesasta Kolarin sähköasemalle. Ylläsjärven sähkönsaantia varmistettiin Äkäslompolosta tunturin yli rakennetulla 20 kV:n maakaapeliyhteydellä. Lisäksi tehtiin päätös Pellon ja Kolarin välisen, 65 kilometriä pitkän voimajohdon rakentamisesta. Se valmistui vuonna 2009. Samassa yhteydessä laajennettiin Pellon ja Kolarin sähköasemia. Seuraavana oli vuorossa Ylitornion ja Liakan välisen, 1970-luvulla rakennetun voimajohdon uusiminen.

Vuoden 2010 lokakuussa toimitusjohtaja Sauli Kaulanen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Hänen seuraajakseen valittiin Heikki Hukkanen. 70 vuotta täyttäneen Armas Kriston tilalle hallituksen puheenjohtajaksi valittiin pellolainen varatuomari Antti Mäkituomas.

Vuonna 2014 yhtiölle valmistuivat uusi 110/20 kV:n sähköasema Ylläsjärvelle ja sitä syöttävä 110 kV:n siirtojohto Kurtakosta. Investointi sähköaseman 20 kV:n liitäntäkaapelointeineen maksoi yli kolme miljoonaa euroa.

 

Sähköverkkoa säävarmaksi

Vuoden 2012 alussa Tornionlaakson Sähkö Oy korotti ensimmäisen kerran verottomia siirtohintojaan sen jälkeen, kun sähkönmyynti ja -siirto vuonna 1995 oli eriytetty omiksi toiminnoikseen. Saman vuoden aikana peruskorjattiin Tornionlaakson Voima Oy:n kolmea voimalaitosta.

Vesivoimaosuuksia hankittiin lisää. Vuonna 2014 suomalainen yhteenliittymä Voimapiha Oy osti tanskalaiselta voimayhtiöltä 27,5 prosenttia ruotsalaisen Kraftgården Ab:n osakkeista. Tornionlaakson Sähkö Oy:n osuus ostetusta vesivoimasta on 7,3 MW. Myös tuulivoima lisääntyi yhtiön verkossa, kun Tuuliwatti Oy:n 36 MW:n tuulivoimapuisto liitettiin siihen.

Vuonna 2015 ohitettiin jälleen yksi merkkipaalu: osakastuotannon määrä ylitti siirretyn sähkön määrän. Ylitornion sähköaseman peruskorjaus valmistui syksyllä. Samalla sen kaikki johtolähdöt kaapeloitiin. Myös Karungissa kaapeloitiin keskustan aluetta.

Vuoden 2016 alussa Pellon Sähkö Oy:n jakeluverkko siirtyi Tornionlaakson Sähkö Oy:lle vuokrasopimuksella. Kesän aikana uusittiin Pellon sähköasema ja suoritettiin sähkömarkkinalain vaatimaa maakaapelointia sen lähialueella.

70-vuotiaan Tornionlaakson Sähkö Oy:n  työ kotiseudun hyväksi jatkuu. 
                        
                                             

Teksti: Kari Kaulanen

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Valaistuksen syksy on ekologinen ja moni-ilmeinen

Syksyn valaistustrendeissä näkyvät ekologisuus ja kestävä kehitys. Valaistus suunnitellaan yhä useimmin koko kodin erilaisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Myös vuorokaudenajat ja luonnonvalo huomioidaan.

Lue lisää

TTS Työtehoseura testasi neljä robotti-imuria: Kotiympäristössä suorituskyky vaihtelee

Työtehoseuran testaamat robotti-imurit olivat koeolosuhteissa melko tasavertaisia, mutta käytännön testeissä niiden suorituskyky vaihteli. Etenkin nurkkien, seinänvierustojen ja eripaksuisten mattojen imurointituloksissa oli laitekohtaisia eroja.

Lue lisää

Jumiutuneelle selälle rentoutusta kotihierontalaitteista

Jomottaako selkää, aristaa ja väsyttää? Mikään ei voita aitoa oikeaa hierojaa, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta.

Lue lisää